Tämä kysymys nousi mieleeni juuri käydyn presidentinvaalin yhteydessä. Noin 1,9 miljoonaa äänestäjää halusi 69-vuotiaan Sauli Niinistön presidentiksi seuraavaksi kuudeksi vuodeksi. Nils Torvalds on 72 vuotta, Paavo Väyrynen 71, Matti Vanhanen 62, Pekka Haavisto 59 ja Tuula Haatainen 57. Kuka tai ketkä heistä ovat ikänsä puolesta kyvyttömiä työelämään? 2,7 miljoonaa suomalaista antoi heille vaalissa äänensä.
Yli viiskymppisellä on pitkän työhistoriansa ajalta usein myös laajat hyödylliset verkostot. Pitkä työura useine tehtävineen on koulinut moniosaajan. On kertynyt kokemusta, näkemystä ja hiljaista tietoa niin työ- kuin siviilielämässäkin, joissa on kannettu monenlaista vastuuta ja taipaleen varrella on syntynyt perspektiiviä. Ruuhkavuodet ovat ohi ja joustavuutta löytyy. Työhön suhtaudutaan pieteetillä ja siihen sitoudutaan, tiedostaen työpaikkojen mahdollinen rajallisuus eikä enää surffailla etsien omaa paikkaa tai urapolkua.
Ennemminkin kuin vuosirenkaiden määrästä, lienee kyse asenteesta. Onko henkilö antanut periksi, lakannut kehittämästä itseään ja alkanut himmailla kohti eläkeaikaa. Vai onko hän huolehtinut osaamisestaan ja itsestään, onko utelias, kiinnostunut ja seurannut aikaa ja kehitystä, päivittänyt ja laajentanut tietojaan, onko kiinni tässä päivässä ja valmistautunut huomiseen.
Työtä tehdään usein tiimeissä, joissa henkilövalinnoissa etsitään synergiaedun vuoksi toisiaan täydentäviä henkilöitä, mm. nuoruuden intoa ja kokemuksen senioriteettiä yhdistämällä. Molempi parempi.
Juuri päättyneessä vetämässäni johtajahaussa toimeksiantaja valitsi tehtävään 56-vuotiaan henkilön. Hänet valittiin tehtävään, koska hän kokemukseltaan, osaamiseltaan ja henkilökohtaisilta ominaisuuksiltaan parhaiten vastasi määriteltyä henkilöprofiilia. Ei häntä valittu siihen ikänsä, vaan sopivuutensa vuoksi. Yksinkertaista.
Sitä paitsi, hänhän on vielä ihan juniori verrattuna meidän moniin äskeisiin presidentinvaaliehdokkaisiimme.
Kirjoittanut,
Stig Hedberg
Senior Headhunter & InHuntin Oulun aluejohtaja
