Helmikuussa julkaistussa blogissa kuvasin vuoden 2026 työmarkkinaa jakautuneena: makrotason luvut näyttivät vaisuilta, mutta samaan aikaan monissa yrityksissä kriittisiä avainrooleja oli vaikea täyttää. Puoli vuotta myöhemmin sama perusasetelma on yhä tunnistettavissa, mutta suunta on selvästi parempaan. Talouden tunnusluvut ovat kääntyneet aiempaa myönteisemmiksi, ja headhunterin näkökulmasta tämä näkyy jo asiakaskeskusteluissa.
Tässä päivityksessä käymme läpi, mitä helmikuun katsauksen jälkeen on tapahtunut, mitkä havainnot pitävät edelleen paikkansa ja missä kohdin tilanne on muuttunut myönteisempään suuntaan.
Työmarkkina elokuussa 2026: käänne on vahvistunut
Helmikuussa kirjoitin, että Suomi eli hitaan elpymisen aikaa ja että noin prosentin kasvuennuste loi harhakuvan “työnantajan markkinasta”. Kevään ja kesän tilastot ovat vahvistaneet kuvaa siitä, että talous on todella kääntymässä – ja osin nopeamminkin kuin alkuvuonna uskallettiin odottaa.
Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan Suomen kausitasoitettu bruttokansantuote kasvoi huhti–kesäkuussa 0,9 prosenttia edellisestä neljänneksestä, ja työpäiväkorjattu tuotanto oli 2,5 prosenttia edellisvuoden vastaavaa neljännestä korkeammalla tasolla. Kesäkuun tuotanto kasvoi 1,8 prosenttia vuoden takaisesta, ja toukokuun kasvu tarkentui peräti 2,7 prosenttiin.
Myös teollisuuden uusien tilausten kasvu on jatkunut laaja-alaisesti: toukokuussa tilausten arvo oli 5,8 prosenttia suurempi kuin vuotta aiemmin, ja kaikki päätoimialat olivat ensimmäistä kertaa yli vuoteen samanaikaisesti kasvussa.
Valtiovarainministeriö nosti kesäkuussa vuoden 2026 kasvuennustettaan 0,8 prosenttiin ja odottaa kasvun kiihtyvän 1,6 prosenttiin vuonna 2027. Yksityinen kulutus on kääntynyt vuosikasvuun yli vuoden tauon jälkeen, ja myös kuluttajien luottamus koheni kesäkuussa korkeimmalle tasolle yli neljään vuoteen.
Heinäkuussa luottamus pysyi suunnilleen samalla, edelleen varovaisella tasolla, mutta odotukset sekä omasta että Suomen taloudesta ovat parantuneet vaiheittain kevään aikana.
Työmarkkinan luvut heijastavat samaa varovaisen myönteistä kehitystä. Tilastokeskuksen mukaan työttömyyden kasvu hidastui selvästi kesäkuussa: työttömyysasteen trendiluku pysytteli 10,5 prosentissa, eikä enää noussut edellisistä kuukausista. Työllisyysasteen trendiluku (20–64-vuotiaat) on pysynyt vakaana noin 75 prosentissa. Erityisen myönteistä on nuorten työmarkkinatilanne: 15–24-vuotiaiden työllisten määrä kasvoi kesäkuussa 16 000:lla vuodentakaisesta, mikä kertoo kohtuullisesta kesätyötilanteesta ja nuorten työmarkkinoiden piristymisestä.
Kokonaiskuva on siis se, että vuoden 2026 alkupuoliskolla nähty työttömyyden nousu on tasaantumassa samaan aikaan, kun tuotanto, tilauskannat ja kuluttajien luottamus kääntyvät ylöspäin. Rakenteelliset haasteet – erityisesti pitkäaikaistyöttömyys ja osaamisen kohtaanto-ongelma – eivät ole poistuneet, mutta suunta on ensimmäistä kertaa pitkään aikaan selvästi myönteinen.
Sektorikohtaiset näkymät: elpyminen laajenee
Rakentaminen ja kiinteistösektori: käänne on alkanut, laaja-alaisempi nousu odottaa vuotta 2027
Helmikuussa arvioimme, että rakentamisen elpyminen näkyisi ensin korjausrakentamisessa ja infrassa. Näin on myös käynyt: korjausrakentaminen kääntyi kasvuun vuonna 2026, ja rakennusteollisuuden suhdanneryhmän mukaan rakentaminen on kokonaisuutena kääntynyt kasvu-uralle erityisesti infra- ja energiahankkeiden vetämänä. Toimitilarakentamista pitävät yllä etenkin datakeskusinvestoinnit ja puolustushallinnon hankkeet – Suomeen suunnitellaan ja rakennetaan parhaillaan ennätysmäärä datakeskuksia. Asuntorakentaminen on yhä jäljessä ylitarjonnan ja heikon kuluttajaluottamuksen vuoksi, mutta senkin odotetaan pääsevän kunnolla vauhtiin vuonna 2027. Rakennusalan työllisyyden ennakoidaan kasvavan hieman jo kuluvana vuonna.
Teollisuus ja vienti: tilauskannat vahvistuvat laaja-alaisesti
Teollisuuden tilauskirjat ovat vahvistuneet selvästi kevään ja kesän aikana, ja kasvu ulottuu nyt useille päätoimialoille samanaikaisesti – tilanne, jota ei ole nähty pitkään aikaan. Vientiä tukevat etenkin metalliteollisuus sekä tekoälyyn, datakeskuksiin ja puolustukseen liittyvät investoinnit, jotka pitävät kysyntää yllä myös kansainvälisesti. Rekrytointi painottuu edelleen automaatio-, prosessi- ja data-analytiikkaosaamiseen, mutta laaja-alaisempi tilauskantojen vahvistuminen tuo nyt liikkeelle myös aiempaa suurempia rekrytointitarpeita esimerkiksi tuotannossa ja kunnossapidossa.
Palvelut: kotimarkkina herää pitkän hiljaiselon jälkeen
Kotimainen kysyntä on yksi vuoden 2026 kasvun keskeisistä moottoreista. Yksityisen kulutuksen kääntyminen kasvuun näkyy jo palvelusektorilla, ja yritykset ovat alkaneet palauttaa aiemmin karsittuja ostopalveluja: IT-, talous- ja HR-palvelut sekä konsultointi hyötyvät tästä ensimmäisten joukossa. Digitaalisen transformaation tarve pitää IT- ja dataosaajien kysynnän hyvänä, vaikka tekoäly muokkaakin edelleen erityisesti juniori-tason koodaustehtävien profiilia. Kuluttajapalveluissa käänne on maltillisempi, mutta koheneva kuluttajaluottamus antaa aiempaa paremmat lähtökohdat loppuvuodelle.
Hyvinvointi, hoiva ja koulutus: rakenteellinen kysyntä jatkuu vahvana
Sosiaali- ja terveyspalveluiden työvoimatarve pysyy ennallaan korkealla tasolla väestörakenteen vuoksi. Kysyntä ei ole koskaan ollut tällä sektorilla ongelma – haasteena on jatkossakin osaajien saatavuus sekä työn veto- ja pitovoima, erityisesti hoitohenkilöstössä ja lääkäreissä.
Energia, vihreä siirtymä ja turvallisuus: investoinnit näkyvät nyt konkreettisina rekrytointeina
Energia- ja puolustusinvestoinnit ovat siirtyneet yhä useammin suunnittelupöydiltä toteutukseen. Puolustusteollisuuden tilaukset ja investoinnit näkyvät nyt konkreettisesti alan yritysten rekrytointitarpeissa, ja kysyntää on sekä teknisille osaajille että esimerkiksi myynnin ja hankinnan ammattilaisille. Sähköverkkoihin, energiatehokkuuteen ja uusiutuvaan energiaan liittyvät hankkeet jatkavat projektimaisen kysynnän kasvattamista insinööreille, projektipäälliköille ja automaatio-osaajille.
Missä pullonkaulat syntyvät?
Talouden käänne ei ole poistanut kohtaanto-ongelmaa – se on ennemminkin tuonut sen näkyvämmäksi. Eräiden tutkimusten mukaan 60 prosenttia suomalaisista työnantajista kokee edelleen haasteita avointen tehtävien täyttämisessä, vaikka luku on hieman helpottunut edellisvuodesta.
Erot ovat suuria: samaan aikaan työttömyys on korkealla ja tietyt tehtävät ovat aidosti vaikeasti täytettävissä.
- Kasvu tuo esiin osaamisvajeen. Kun tilauskannat ja investoinnit vahvistuvat, moni yritys huomaa tarvitsevansa osaamista – automaatiota, dataa, energiatehokkuutta – jota organisaatiossa ei vielä ole.
- Johtaminen muuttuu nopeasti. Kysyntä kohdistuu yhä enemmän muutoskykyisiin toimitusjohtajiin, liiketoimintaa ymmärtäviin talousjohtajiin sekä teknologiaa ja ihmisiä yhdistäviin esihenkilöihin.
- Rakenteelliset alat elpyvät eri tahtiin. Rakentaminen, kiinteistöala ja teollisuus eivät nouse samanaikaisesti, mikä tekee rekrytointien ajoituksesta entistä strategisempaa.
- Kilpailu kovenee useilla aloilla yhtä aikaa. Sote, energia, infra ja turvallisuussektori kilpailevat osittain samoista teknisistä ja johtamisen ydinosaajista, kun investoinnit käynnistyvät useilla rintamilla samanaikaisesti.
Miksi perinteinen rekrytointi ei aina riitä?
Talouden piristyminen ei ole muuttanut sitä perustotuutta, että harva kriittinen avainosaaja on aktiivisesti työnhaussa. Parhaat tekijät ovat jo töissä, sitoutuneita nykyisiin organisaatioihinsa eivätkä reagoi työpaikkailmoituksiin. Kun talousnäkymät kohenevat, moni osaaja on itse asiassa aiempaa valikoivampi: vaihtopäätöksen kynnys on korkea, ja siirtymisen tulee tuntua askeleelta eteenpäin, ei vain palkankorotukselta.
Tämä on yksi keskeinen syy, miksi headhunter ei ole vain “hakijaetsijä”, vaan luottamuksellinen tulkki yrityksen ja ehdokkaan välillä.
Headhunterin rooli on 2026 enemmän kuin rekrytointia
1. Todellinen markkinanäkemys
Headhunter näkee samanaikaisesti useita toimialoja, yrityksiä ja rooleja, ja pystyy siksi antamaan realistisen kuvan siitä, millaisia osaajia on aidosti saatavilla ja millä aikataululla rekrytointi kannattaa käynnistää – tieto, jonka arvo kasvaa juuri nyt, kun useat toimialat elpyvät samanaikaisesti.
2. Passiivisten huippuosaajien tavoittaminen
Suorat kontaktit, luottamus ja pitkäjänteinen verkostotyö mahdollistavat keskustelut sellaisten osaajien kanssa, joita ei muuten tavoiteta. Kun kilpailu osaajista kiristyy talouden piristyessä, juuri nämä kontaktit ratkaisevat pullonkauloja.
3. Roolin ja ehdokkaan yhteensovittaminen
Onnistunut rekrytointi ei ole vain CV-match. Syvällinen profilointi vähentää virherekrytoinnin riskiä – erityisen tärkeää aikana, jolloin jokainen rekrytointi on kallis ja näkyvä päätös, ja rekrytointien määrä on kasvamassa.
4. Neuvonantajan rooli johdolle ja hallitukselle
Yhä useammin headhunter toimii myös sparraajana organisaatiorakenteen muutoksissa, seuraajasuunnittelussa sekä hallitus- ja johtoryhmäkokoonpanojen kehittämisessä. Kasvun kiihtyessä tämä on entistä useammalle yritykselle kilpailuetu, ei lisäpalvelu.
Katse eteenpäin
Helmikuussa totesimme, että vuoden 2026 työmarkkinat eivät ole yksiselitteisesti hyvät tai huonot, vaan valikoivat. Tämä pätee edelleen – mutta valikoivuuden sävy on muuttunut. Talouskasvu kiihtyy, tilauskannat vahvistuvat, kuluttajien luottamus kohenee ja työttömyyden nousu on pysähtymässä. Yritykset, jotka tunnistivat oikeat pullonkaulat jo alkuvuonna ja valmistelivat rekrytointinsa ajoissa, ovat nyt hyvässä asemassa hyödyntää käännettä.
Headhunterin tehtävä pysyy samana: auttaa tunnistamaan oikeat pullonkaulat ja ratkaista ne ajoissa – ei reagoimalla paniikissa, vaan ennakoimalla, sparraamalla ja yhdistämällä oikeat ihmiset oikeisiin tilanteisiin. Hyvin ja hyvissä ajoin valmistellut suunnitelmalliset rekrytoinnit auttavat yritystä saavuttamaan tavoitteensa myös nousevassa suhdanteessa.
Me InHuntilla olemme teitä varten ja valmiina auttamaan yrityksiä kaikissa rekrytoinneissanne.
Tämä katsaus on päivitys InHunt Groupin helmikuussa 2026 julkaisemaan katsaukseen “Katsaus vuoden 2026 rekrytointimarkkinaan”. Lähteinä on käytetty mm. Tilastokeskuksen työvoimatutkimusta ja kansantalouden tilinpitoa, valtiovarainministeriön ja Suomen Pankin talousennusteita ja rakennusalan suhdanneryhmän raportteja.
Tero Suvanto on Senior Headhunter ja Kiinteistöt & Rakentaminen tiimin vetäjä InHunt Groupilla. Hän on tehnyt pitkän uran kiinteistösektorin kaupallisissa tehtävissä kiinteistösijoituksen, -johtamisen ja -rahoituksen parissa. Hän hakee asiakkailleen huippuosaajia asiantuntijatasolta toimitusjohtajiin ja myös pitkän taustan omaavia hallitusammattilaisia.
