Maailmalla alkaa esiintyä yhä enemmän sitä, että rekrytointia tekevä yritys ilmoittaa työpaikkailmoituksessa suoraan, mitä ovat aikeissa maksaa. Joissain maissa, kuten Itävallassa ja Slovakiassa, tämä on jopa pakollista.
Kun itse olen tätä miettinyt, niin aikamoisen kasan hyötyjä siinä vain näkisin:
- Nopeutetaan rekrytointiprosessia ja säästetään palkkaavan yrityksen / rekrytoijan aikaa, kun ei tule käytettyä aikaa ehdokkaisiin, joiden palkkatoiveet ovat yrityksen kannalta liian korkeat.
- Säästetään työnhakijoiden aikaa, jotta he eivät hae turhaan, mikäli esim. ajateltu palkkataso on heille liian alhainen. Osa työnhakijoista yrittää joka tapauksessa selvittää yrityksen palkkatason tavalla tai toisella.
- Saadaan enemmän sopivia ehdokkaita. Mikäli palkkataso on kiinnostava, herättää työpaikkailmoitus ilman muuta enemmän kiinnostusta, kun palkka on selkeästi mainittu.
- Edistetään palkkatasa-arvoa. 11 vuoden kokemuksella suorahaku- ja rekrytointiprosesseista voin sanoa, että yksi syy esim. miesten ja naisten välisiin mahdolliseen tuloeroihin löytyy jo ihan siitä, että miehet pyytävät ihan systemaattisesti enemmän palkkaa ja hanakammin ovat vaatimassa palkankorotuksia. En ole oikea henkilö vastaamaan siihen, miksi se on näin ja nyt vain totean sen, minkä olen kerta toisensa jälkeen pannut merkille.
- Säästytään epämukavilta palkkakeskusteluilta. Suomalaisille palkasta ja rahasta puhuminen tuottaa aina vaikeuksia, eivätkä työhaastattelutilanteet ole tästä poikkeus. Usein olen nähnyt kuinka palkkaava yritys / rekrytoinnista vastuussa oleva henkilö kysyy asiaa kierrellen ja kaarrellen ja ehdokkaan vastaus on ihan samaa luokkaa.
- Säästytään pettymyksiltä, kun kaikki vaikuttaa loistavalta, molemmin puolin kaikki tuntuu hyvältä, kemiat kohtaa ja prosessi etenee lupaavasti aina siihen asti, kunnes palkkakeskusteluissa tulee sangollinen kylmää vettä niskaan, kun ehdokkaan palkkapyyntö onkin kuukausitasolla useita tuhansia enemmän, mitä yritys on valmis maksamaan.
- Vältetään tilanne, jossa ehdokas alkaa yhtäkkiä kilpailuttamaan palkkaansa esim. nykyisen työnantajansa ja uuden mahdollisen välillä. Näitäkin olen nähnyt, kun ehdokkaalla iskee ahneus ja koko prosessi lähtee vahvasti sivuraiteille. Mikäli palkka on tuotu selkeästi esiin jo työpaikkailmoituksessa, ei sitä kovinkaan moni ehdokas lähde kyseenalaistamaan.
Onko sitten joku syy, miksi palkkaa ei voisi ilmoittaa? Miksi palkasta ja ylipäätänsä rahasta puhumisen pitää olla Suomessa niin suuri tabu? Esimerkiksi Yhdysvalloissa tämä on jo varsin yleistä, että yritykset laittavat palkan näkyviin selvästi työpaikkailmoituksiin. Tätä on osaltaan vauhdittanut alustat, kuten Glassdoor, joka on Yhdysvalloissa erittäin iso ja näin sieltä löytyy todella tarkkaa tietoa mm. palkoista, joita yritykset maksavat eri positioissa oleville henkilöille. Näin ollen ei ole enää tarvetta pitää syystä tai toisesta asiaa piilossa, kun työnhakijat sen tiedon tavalla tai toisella kuitenkin saavat selville.
Suomestakin löytyy yrityksiä, joissa vallitsee avoimuus palkkojen suhteen ainakin niin, että yrityksen työntekijänä on sinun mahdollista tietää jokaisen kollegasi palkka. Näistä kokeiluista tai pysyvistä malleista en ole lukenut kuin lähinnä positiivista. Aika ajoin sitä aina itse pohdin ja ihmettelen, miksi Suomessa vallitseva kulttuuri ja toimintatapa yleisellä tasolla on kuitenkin jotain aivan muuta.
Olisi mielenkiintoista kuulla, mitä olet asiasta mieltä? Kommentoi asiaa vaikka meidän LinkedIn postaukseen: https://www.linkedin.com/feed/update/urn:li:activity:6757543381741682688
Kirjoittanut,
Teemu Ruuska
CEO
InHunt World
