Kompassi ei yksin riitä
Strategia on kuin kompassi. Se näyttää suunnan, mutta ei vie perille. Perille pääseminen vaatii liikettä ja ennen kaikkea ihmisiä, jotka kulkevat yhdessä, ymmärtävät miksi matkaan on lähdetty ja miten oma panos liittyy kokonaisuuteen.
Tässä tarinassa Marttilan Metallista – kuvitteellisesta mutta monelle pk-yritykselle tutun kaltaisesta organisaatiosta – piilee opetus, joka on ajankohtainen monelle toimitusjohtajalle ja omistajalle. Nimittäin se, että strategia ei muutu teoiksi ilman yhteistä tulkintaa, tunnetta ja suuntaa.
Marttilan tarina – kun strategia jäi paperille
Marttilan Metalli on 45 hengen konepaja Etelä-Suomessa. Toimitusjohtaja, kokenut ja arvostettu perheyrityksen jatkaja, päätti uudistaa strategiansa. Yhdessä hallituksen kanssa syntyi napakka suunnitelma: kasvaa uusilla asiakassegmenteillä, tehostaa tuotantoa ja ottaa digitalisaatio haltuun. Suunta oli paperilla selkeä.
Mutta arki ei muuttunut.
Tuotanto jatkoi vanhoilla mittareilla. Myynti etsi liidejä tutuista piireistä. Kehityspalaverit pysyivät muodollisina. Toimitusjohtaja alkoi pohtia, oliko jotain jäänyt huomaamatta: “Onko meillä sittenkin muutosvastarintaa vai enkö osannut viedä tätä käytäntöön?”
Yhteinen ymmärrys puuttui ja niin puuttui myös liike
Marttilan tapauksessa ei ollut kyse siitä, että strategia olisi ollut huono. Pikemminkin kyse oli siitä, että ihmisillä ei ollut vielä yhteistä ymmärrystä siitä, mitä se tarkoittaa heidän työssään tai miksi se oli tärkeää juuri nyt.
Tutkimusten mukaan tämä on yleistä.
Usein toistettu mutta yhä paikkansapitävä havainto on, että jopa 70 % strategioista epäonnistuu toteutuksessa. Syy ei useimmiten ole suunnitelman sisältö, vaan yhteisen tulkinnan ja merkityksen puute.” (Kaplan & Norton, 2001)
Organisaatiopsykologi Karl Weick (1995) muistuttaa, että strategia ei ole vain analyysiä, vaan myös merkityksen rakentamista (sensemaking). Ilman yhteistä käsitystä suunnasta yksittäiset teot jäävät irrallisiksi.
Samaa näkökulmaa korostaa myös IMD:n professori Julia Binder, joka liittää merkityksen kestävän liiketoiminnan ja strategian yhteyteen.
Purpose is not a communication tool. It is the foundation for aligned and adaptive strategy execution.” (Binder, 2023)
Toisin sanoen, strategia ei sitouta, ellei se resonoi työn merkityksen ja yksilön identiteetin tasolla.
Keskustelusta tuli käännekohta
Marttilassa päätettiin pysähtyä. Ulkopuolinen asiantuntija kutsuttiin tukemaan keskusteluja, joissa strategiaa käytiin läpi eri henkilöstöryhmien näkökulmista.
- Mitä digitalisaatio tarkoittaa asentajalle?
- Miltä kasvu näyttää tuotannon silmin?
- Miten laadun merkitys liittyy asiakkaiden kokemuksiin?
Samalla toimitusjohtaja – aluksi hieman varautunut – huomasi, miten paljon selkeyttä ja helpotusta syntyi, kun hän pystyi jakamaan vastuuta ja ajatuksiaan luottamuksellisesti. Hän ei ollut yksin eikä hänen tarvinnut ratkaista kaikkea itse.
Johtaminen voi joskus tuntua yksinäiseltä mutta ei tarvitse olla
Monelle pk-yrityksen toimitusjohtajalle strategiaprosessi on enemmän kuin suunnittelutehtävä. Se on myös henkisesti vaativa vaihe: suunta on tärkeä, mutta epävarmuutta on paljon. Aikaa on vähän ja näkemyksiä usein rajoitetusti tarjolla. Vastuu painaa ja joskus tunne yksinäisyydestä on todellinen.
Tässä kohtaa ulkopuolinen sparraaja voi olla arvokas kumppani. Konsultti ei ole pelkkä asiantuntija, vaan tukipilari, ajattelun peili ja yhteisen suunnan mahdollistaja. Kun strategia ei ole vain johdon sisäinen asiakirja vaan jaettu ajatus, alkaa tapahtua myös arjen tasolla.
Mitä Marttilassa tapahtui?
- Myynti laati uuden asiakasprofiilin yhdessä tuotannon kanssa.
- Työnjohto alkoi seurata viikoittain uutta asiakaslupausta kuvaavaa mittaria.
- Asentajat ehdottivat muutoksia aikataulutukseen, jotta asiakaslupaus “sovitusti ja kerralla oikein” voisi toteutua.
- Toimitusjohtaja koki, että koko organisaatio alkoi hengittää samaan rytmiin – ei täydellisesti, mutta selkeästi aiempaa yhtenäisemmin.
Kolme asiaa, joita jokainen johtaja voi harkita
Yhteinen suunta on enemmän kuin suunnitelma
Strategia ilman yhteistä ymmärrystä on kuin kompassi ilman matkaseuraa. Se näyttää suunnan, mutta ei kanna. Kun suunta löytyy yhdessä, syntyy liike. Ja kun liike syntyy, muuttuvat sanat teoiksi. Konsultti ei ole vain neuvonantaja, vaan rinnalla kulkija niissä hetkissä, joissa suuntaa etsitään, rakennetaan ja viedään käytäntöön.
Lähteet
Binder, J. (2023). Leading with purpose. I by IMD. Retrieved from https://www.imd.org
Kaplan, R. S. & Norton, D. P. (2001). The Strategy-Focused Organization. Boston: Harvard Business School Press.
Weick, K. E. (1995). Sensemaking in Organizations. Thousand Oaks: Sage.
Mintzberg, H. (1994). The Rise and Fall of Strategic Planning. New York: Free Press.
