Suomi raivaa tasaiseen tahtiin paikkaansa kansainvälisellä uuden teknologian pelikentällä.
Aktiivinen startup-kenttä, vahva valtion tuki, maailmanluokan tutkimuslaitokset ja yhä korkeasti koulutettu väestö muodostavat ainutlaatuisen yhdistelmän, joka voi vahvistaa Suomea tekoälyn ja teknologiaosaajien johtavana maana. Jälleen kokoaan isompana.
Mutta onko Suomella todella kaikki edellytykset kilpailla globaalilla tasolla?
Suomen tekoälykenttä: innovaatioita tarkoituksella
Tekoäly ei ole Suomessa vain muotisana, vaan se on keskeinen osa kansallista teknologiastrategiaa. Finnish AI Landscape Report 2025 -raportin mukaan varhaisen vaiheen tekoäly-startupit ovat onnistuneet keräämään rahoitusta ja saavuttaneet jalansijaa kansainvälisillä markkinoilla. Yritykset kuten Iceye, joka tunnetaan satelliittipohjaisista maanhavainnointiratkaisuistaan, hyödyntävät tekoälyä monimutkaisten haasteiden ratkaisemisessa. Samalla Silo AI:n myynti AMD:lle korostaa suomalaisen tekoälyosaamisen kansainvälistä kilpailukykyä.
Kehitystä vauhdittavat yhteistyöhankkeet, kuten Finnish Center for Artificial Intelligence (FCAI), joka kokoaa yhteen yritykset, tutkimuksen ja julkisen sektorin ratkomaan todellisia ongelmia tekoälyn avulla. Lisäksi Artificial Intelligence 4.0 -ohjelma tukee Suomen digitaalista ja vihreää siirtymää varmistaen, että se etenee vastuullisesti ja eettisesti.
Viime vuosina tekoälyekosysteemiä ovat vahvistaneet myös vuonna 2024 käynnistynyt AI Finland Network sekä ELLIS Institute Finland, joka yhdistää suomalaisia yliopistoja edistämään laajamittaista ja eettistä tekoälytutkimusta. Nämä muodostavat yhdessä Suomen tekoälykentän selkärangan.
Tiesitkö?
Kajaanissa sijaitseva LUMI-supertietokone on yksi maailman tehokkaimmista laskentajärjestelmistä. Se tukee tekoälyn kehittämistä suuressa mittakaavassa ja tarjoaa suomalaisille tutkijoille ja yrityksille työkalut kaikkein vaativimpien haasteiden ratkaisemiseen. Lisätietoa LUMIsta: CSC – Tieteen tietotekniikan keskus (LinkedIn).
Silti, vaikka Suomen tekoälyperusta on vahva, on alueita, joissa maamme jää jälkeen pohjoismaisista naapureistaan. Varhaisen vaiheen startupit hyötyvät vakaasta julkisesta rahoituksesta, erityisesti Business Finlandin tuesta, mutta kasvuvaiheen yritykset kamppailevat usein suurempien rahoituskierrosten saamisessa, erityisesti Ruotsiin verrattuna. Toinen haaste liittyy tekoälyn vaikutusten skaalaamiseen: operatiivisen tehokkuuden parantamisesta merkittävään liikevaihdon kasvuun. Tämä muutos on käynnissä, mutta ei ole vielä täysin toteutunut.
Tekoälyn tuolla puolen: Suomen laajeneva teknologiakenttä
Vaikka tekoäly on viime aikoina ollut otsikoissa, Suomen teknologia-ala kukoistaa monilla eri osa-alueilla. Suomessa toimii jo lähes 4 000 startup-yritystä, ja maasta on noussut 11 niin sanottua “yksisarvista” eli startupia, joiden arvo on ylittänyt miljardin dollarin rajan. Digitaaliset investoinnit jatkavat kasvuaan: suomalaisyritykset ovat lisänneet panostuksiaan 58 % tänä vuonna ja suunnittelevat vielä 68 % kasvua seuraavien kolmen vuoden aikana.
Teknologiakenttä on monipuolinen. Suomi on eturintamassa 5G-verkon käyttöönotossa, bioteknologiassa, kestävissä energiaratkaisuissa sekä kyberturvallisuuden innovaatioissa. Suuryritykset, kuten Nokia, ovat yhä keskeisessä roolissa, mutta Suomen teknologiasektorin todellinen vahvuus piilee perinteisten toimijoiden ja ketterien startupien yhdistelmässä. Erityisesti 5G-verkon laajentaminen vauhdittaa kasvua IoT:n, reunalaskennan ja kyberturvallisuuden alueilla, luoden hedelmällisen maaperän uusille innovaatioille.
Suomi tarvitsee lisää teknologiaosaajia tulevaisuuden kasvuun
Pelkkä innovaatio ei riitä, sillä kasvu tarvitsee osaajia. Seuraavan vuosikymmenen aikana Suomi tarvitsee arviolta lähes 130 000 uutta teknologia-alan ammattilaista. Kysytyimpiä ovat tekoälyn, datatieteen ja pilviteknologian asiantuntijat, mutta samalla kasvaa tarve myös niille, jotka pystyvät yhdistämään teknisen osaamisen inhimilliseen näkökulmaan, monikielisyyteen ja muuntautumiskykyyn. Näistä niin sanotuista pehmeistä taidoista on tulossa yhä tärkeämpiä, sillä ne auttavat yhdistämään huipputeknologian ja sen käytännön sovellukset.
Teollisuuden työpaikat pysyvät toistaiseksi vakaampina, mutta digitalisaation edetessä painopiste siirtyy entistä enemmän tuotekehitykseen ja teknologiseen suunnitteluun. Näillä alueilla Suomi on jo ottanut merkittäviä askelia eteenpäin.
Miksi Suomi kannattaa pitää mielessä teknologia-alan kasvussa
Yrityksille, jotka harkitsevat laajentumista Suomeen tai haluavat houkutella pohjoismaista teknologiaosaamista, nämä kehityssuunnat tarjoavat vahvan perustelun. Suomi yhdistää vakaan liiketoimintaympäristön, vahvan valtion tuen ja eteenpäin katsovan teknologiaekosysteemin. Käytännön etujen lisäksi Suomen painotus kestävyyteen ja eettiseen kehitykseen tekee siitä houkuttelevan kumppanin yrityksille, jotka haluavat rakentaa teknologiaa vastuullisesti ja arvopohjaisesti.
Maailmanluokan infrastruktuuri, korkea kilpailukyky ja panostus vastuulliseen innovointiin muodostavat yhdistelmän, jonka ansiosta Suomella on kaikki edellytykset jatkaa nousuaan kansainvälisesti merkittävänä teknologiakeskittymänä.
Etsitkö uusia kasvun mahdollisuuksia?
Jos etsit huipputason tekoäly- ja teknologiaosaajia tai harkitset laajentumista Suomess tai kansainvälisesti, nyt on erinomainen hetki aloittaa keskustelu. Suomi tarjoaa vahvan liiketoimintaympäristön, kansainvälisesti kilpailukykyisen teknologiaekosysteemin ja osaajia, jotka yhdistävät teknisen taidon ja inhimillisen näkemyksen.
Olen mielelläni käytettävissä, jos haluat keskustella tarkemmin siitä, miten InHunt World voi auttaa yritystäsi löytämään oikeat osaajat ja hyödyntämään Suomeen suuntautuvaa sekä Suomesta maailmalle lähtevää osaajaliikkuvuutta yrityksesi kasvun tukena.

Tämä blogi on suomenkielinen käännös InHunt Worldin englanninkielisestä artikkelista: ”Is Finland the Next Big Hub for AI & Tech Talent?”. Kuva: Shutterstock.com
Lisätietoa InHunt Worldin palveluista löydät täältä>>