InHunt Groupin Senior Headhunter Janne Ilomäki piti aiheesta suurta kiitosta saaneen puheenvuoron: ”Asia on paitsi kriittisen tärkeä, myös hurjassa muutoksessa elävä asia. Kun tähän yhdistetään suurin tietomurtojen syy, eli se että 85 % tapauksista murron mahdollistaa inhimilliset tekijät, olisi äärimmäisen tärkeää, että hallitus on kiinnostunut ja kartalla,” Ilomäki toteaa.

Kyberturvallisuuskeskuksen mukaan lähitulevaisuudessa tekoälyn nopea kehitys todennäköisesti tuo parempia mahdollisuuksia hyökkäysten automatisointiin sekä käyttäjämanipulointiin ja tiedonkeruuseen. Ajan myötä tekoälyteknologiat sekä taidot ja työkalut tulevat yhä helpommin saataville, mikä kannustaa hyökkääjiä hyödyntämään tekoälyä osana kyberhyökkäyksiä. 

Kyberturvallisuus ei ole relevantti vain isoille yrityksille. Merkittävä kohderyhmä ovat pienet yritykset, joita on valtaosa yrityksistä Suomessa. 

Hallituksen on varmistettava yrityksen toiminnan edellytykset, sekä menestyksen että riskien kannalta. Kun isoin uhka muodostuukin inhimillisistä tekijöistä – omasta henkilöstöstä – on äärimmäisen tärkeää, että arkipäivän toiminnan turvallisuuteen tähtäävät toimet määritellään hallituksessa. Ilomäki toteaa:” Johdon on huolehdittava kyberturvatiimin rakentamisesta, osaamisesta ja osaamisen ylläpidosta. Yrityksen työntekijät edustavat kyberturvallisuuden ensimmäistä puolustuslinjaa: heidät on koulutettava tunnistamaan epäilyttävät viestit, tietojenkalastushuijaukset ja oma roolinsa tietojen turvassa pitämiseksi. Sitä ei kukaan voi ulkoistaa muille.” 

Tärkeää on myös huomioida yrityksessä vallitseva kulttuuri, sekä toiminnan että johtamisen kannalta. Jos tapa johtaa toimintaa ei pidä kyberturvallisuuden merkitystä aktiivisesti esillä, se voi arjen toiminnassa jäädä varjoon. 

Asiana kyberturvallisuus tai siihen kohdistuva uhka ei ole innostava eikä houkutteleva, päinvastoin. Se on pelottava ja epämiellyttävä.