Suomessa ja maailmalla on jo pitkään eletty startup-yrityksien kulta-aikaa. Löysää rahaa tuntuu rahoittajilla olevan ja työntekijät näkevät startupit mielenkiintoisimpina työnantajina perinteisten yrityksien rinnalla. Enkä ihmettele. Yleensä startupit panostavat paljon mm. työnantajamielikuvan rakentamiseen ja työntekijäkokemukseen pyrkien tarjoamaan työpaikan, jossa työnteko ei ole pääasia vaan se, että pääsee loistavaan yhteisöön, jossa ollaan kuin perhettä, pidetään hauskaa, pelataan pleikkaria, saunotaan omassa saunassa, vietetään aikaa ja kesäiltoja toimiston kattoterassilla ja tehdään töitä silloin, kun tältä kaikelta muulta keritään.
Kuulostaa hyvältä, eikö?
Olen kuitenkin suhteellisen varma, että hyvin usealla on myös aika vääristynyt kuva startupeista ja ennen kaikkea siitä, mitä tulee niiden taloudelliseen tilanteeseen ja liiketoiminnan kannattavuuteen. Monet nimittäin mainettakin niittäneistä startupeista painii kannattavuutensa kanssa, tekevät todella kovaa tappiota ja kasvavat kovalla riskillä. Asia, josta ei turhan usein näe puhuttavan ja mediassakin uutiset keskittyvät lähinnä kertomaan kovista kasvulukemista ja uusista onnistuneista rahoituskierroksista.
Jos jotain esimerkkiä Suomesta haluaa hakea, löytyy niitä useita. Esimerkkinä näistä voisi olla suomalainen Wolt, joka päättyneellä tilikaudella (2017) teki 7,5 miljoonan liikevaihdolla 3,6 miljoonan euron tappion. En ole koskaan Wolttia käyttänyt, koska viimeiset neljä vuotta olen asunut Espanjassa, mutta täällä on tullut käytettyä paljon vastaavia. Palveluiden businessidea on lopulta hyvin yksinkertainen ja toimiva: Wolt ja muut vastaavat palvelut mahdollistavat heidän äpin kautta ruuan tilaamiseen suoraan kotiin toimitettuna tuhansista eri ravintoloista.
Kuitenkin, jos olisin menossa työhaastatteluun Wolttiin, niin itselläni olisi varmasti muutama kysymys palvelun kannattavuudesta ja ennen kaikkea siitä, kuinka kauan yrityksen rahat tulevat riittämään:
”Vaikka tappiot ovat suuria, niin yhtiö ei ainakaan toistaiseksi ole maksuvaikeuksissa. Omaa pääoma on jäljellä vielä 4,9 miljoonaa euroa. Yhtiöön on sijoitettu omaa pääomaa kaikkiaan 12,5 miljoonaa euroa, josta kumulatiiviset tappiot parilta toimintavuodelta ovat syöneet 7,5 miljoonaa euroa”, Kauppalehden analyytikko Ari Rajala kommentoi viime vuoden lopulla Woltin vuoden 2016 tilinpäätöstä.
Itse henkilökohtaisesti suhteellisen monta business plania lukeneena ja myös tehneenä, annan ison painoarvon taloudellisille laskelmille ja ennen kaikkea sanoille Break-Even ja Payback. Milloin toiminta saadaan kannattavaksi (Break-Even), joka suomeksi tarkoittaa sitä, että tulot ovat yhtä suuret kuin menot ja se hetki, kun toimintaan investoitu raha on saatu tuotettua takaisin (Payback). Kuten Rajalan kommentista selviää, niin Wolttiin sijoitettu omaa pääomaa kaikkiaan on 12,5 miljoonaa euroa, josta tappiot itseasiassa uusimpien lukujen valossa on jo n. 11 miljoonaa. Toiminnan ollessa vielä vahvasti tappiollista, tarkoittaa tämä käytännössä sitä, että Woltin kassa on kohta tyhjä ja tulee se tarvitsemaan lisärahoitusta suhteellisen nopeasti.
Wolt on kuitenkin kiinnostava yritys, joka kasvaa agressiivisesti ja jos olisin heidän kanssaan keskusteluissa, niin pyrkisin saamaan lisätietoa myös liiketoimintaan liittyvistä seikoista. Voihan olla, että siellä on jotain mikä ei todellakaan näy ulospäin. Olisiko esim. mahdollista hyödyntää heidän valtavaa rekisteröityjen käyttäjien määrää johonkin muuhun tarkoitukseen ja päästä rahastamaan sillä? Näitä käyttäjiä Wolt ilmoitti viime vuoden lopulla olleen 0,5 miljoonaa. Jos jokaiselta käyttäjältä saisi jollakin tavalla rahastettua lisää keskiarvolta 7,20€, olisi tuo 3,6 miljoonan tappio hienosti jo kuitattu.
Yksi asia minkä uskoisin myös olevan ainakin jollakin tasolla Woltin tähtäimessä, on myydä koko yritys / liiketoiminta jollekin isommalle toimijalle, kuten Woltin kilpailijan Foodooran omistajalle. Foodooran omistaa saksalainen Delivery Hero, joka listautui viime kesänä Frankfurtin pörssiin 4,7 miljardin euron markkina-arvolla. Näkyvästä markkinoinnista ja loputtomasta kassasta huolimatta Foodoora on Wolttia selkeästi pienempi esim. Suomen markkinoilla. Näin Wolt voisi olla mielenkiintoinen ostettava ottaen huomioon, että se on levinnyt myös muihin maihin.
Mikäli näin tulisi käymään, voisi kyseinen tilanne avata yksittäiselle työntekijälle uusia mahdollisuuksia ja toisaalta voisi se olla myös työsuhteen lopun alkua. Mikäli Delivery Hero ostaisi Woltin, ostaisi se käytännössä Woltin palvelun, sieltä löytyvät ravintolat ja palvelun käyttäjät eli asiakkaat. Kuitenkin henkilöstön kohdalla (kehitys, markkinointi, talous jne.) päällekkäisyyksiä olisi varmasti todella paljon esim. Foodooran kanssa ja näin muutoksia olisi varmasti luvassa. Kun Espanjassa esim. tapahtui vastaava yritysosto viime vuonna ja Just Eat osti toisen ison toimijan La Nevera Rojan, lakkautti se kokonaan La Nevera Rojan palvelun ja sen käyttäjät, ravintolat yms. vaan sulautettiin Just Eatin palveluun.
Toisaalta myynti ja uusi omistaja voi ja todennäköisesti tarkoittaa uusia panostuksia, toiminnan kasvattamista ja näin myös mahdollisuuksia uuden organisaation sisällä esim. toisessa maassa. Tämä voisi olla erittäin houkutteleva vaihtoehto joillekin työntekijöistä.
Tämän kirjoituksen tarkoitus ei ole mustamaalata Wolttia, vaan lähinnä käsitellä asiaa kantilta, josta harvemmin näkee kirjoitettavan startup-yrityksistä. Se mitä olen suomalaisilta ystäviltäni kuullut, ovat monet todella tyytyväisiä Wolttiin ja hehkuttavat sitä vuolaasti. Näin toivonkin, että se pystyy kääntämään toiminnan kannattavaksi ja pystyy jatkossakin palvelemaan ravintoloita sekä hyvän ruuan ystäviä.
Kirjoittanut,
Teemu Ruuska
http://fi.linkedin.com/in/teemuruuska/
Kirjoittaja Teemu Ruuska tuli InHuntiin vuonna 2009 ja on siitä asti toiminut rekrytoinnin parissa. Teemu on asunut Madridissa, Espanjassa vuodesta 2014 ja vastaa tällä hetkellä InHuntin kansainvälisestä suorahakuverkostosta InHunt Worldistä. Viime vuodet Teemu on keskittynyt digitalisaatioon ja ennen kaikkea digitaaliseen transformaatioon rekrytointi- ja suorahakualalla.