Strategia – hallituksen haastava työkalu
Kaikessa selkeydessään voidaan todeta, että yrityksellä tulee olla strategia. Voidaan myös sanoa, että kaikilla yrityksillä on sellainen – siis olipa tai ei ole. Jos ei ole, se vain on sitten hirvittävän huono. Strategian olemassaolon ja laadun ohessa, paljon puhutaan myös strategian ns. jalkauttamisesta. Miksi sitä tarvitaan ja mitä se tarkoittaa? Tätä kysyimme VTT:n Business Intelligence johtajalta, Sonja Martikaiselta Lentokorkeus-podcastissamme. Sonja on työssään strategian hyödyntämisen ja kaiken siihen liittyvän aallonharjalla.
Sonja kertoi haastattelussamme, että haasteeksi muodostuu se että strategia voi jäädä käsitteellisesti ylätasolle, jolloin se ei ole riittävän selkeä ja ymmärrettävä, ja siksi strategia ei aidosti ohjaa toimintaa. Ehkäpä haaste on myös ihmisten moninaisuudessa. Kovasti yksinkertaistaen, osa meistä hahmottaa asioita yksityiskohtien kautta, ja osa kykenee näkemään yksityiskohdat vain hahmotettuaan ison kokonaisuuden. Kun tällaiset ääripäät pyrkivät dialogiin, on aika ymmärrettävää, että haasteita syntyy.
Siksikö strategia tarvitsee tulkitsijaa, sen rakentajan oheen?
Strategia voi olla jäykkä, päivittämättä tai vanhentunut toimintaympäristön muuttuessa. Tapa hahmottaa ympäristön muutoksia voi olla strategian rakentamista tai päivittämistä tukevaa, tai ihan sen vastakohta.
Joskus strategian toiminnallistamisessa ihmiset eivät ole aidosti mukana. Meillä on monenlaisia yhteiskehittämisen ja osallistamisen työkaluja tarjolla metodeista, viitekehyksistä lähtien digitaalisiin työkaluihin. Hallituksen tehtävä on määrittää toimivaksi muuntuva strategia. ”Mutta pitää muistaa, että ihmiset tekevät strategian”, Sonja alleviivaa ja jatkaa:
Mitä paremmin strategia kirkastaa yrityksen tarkoituksen ja sitä kautta myös työn merkityksen yksilöille ja sallii tunteet, sitä todennäköisemmin strategia toimii, elää ja muotoutuu erilaisissa muutoksissa ja haasteissa. Meille kaikille on tärkeää ymmärtää, miksi työtä tehdään, miten oma työ vaikuttaa muihin ja auttaa muita.
Ilmiöistä tulee yhä nopeammin trendejä, joilla on liiketoimintavaikutuksia
Joissakin organisaatioissa päätöksenteko on hidasta, mikä sekin riippuu yksilöistä yrityksen johdossa, päättäjissä. Muuntuvan tilannetiedon ymmärtäminen sekä ongelmaratkaisutaidot alkavat olla uusi, normaali työelämätaito. Tutkittua ja laadukasta tietoa on saatavilla, mutta sille pitää altistua. Siitä pitää olla aidosti kiinnostunut. Hallituksen keskeisenä tehtävänä on päättää yrityksen kulloisestakin strategiasta. Hallitus päättää yrityksen kaikista merkittävistä asioista ja strateginen näkökulma on tulevaisuusorientoitunut, pidemmän aikavälin näkökulma. Puhutaan adaptiivisesta strategiatyöstä, mikä on terminä asiaa erittäin hyvin kuvaava. Johto valmistelee ja hallitus vahvistaa strategian. Johto huolehtii strategian toiminnallistamisesta, inhimillistämisestä ja hallitus seuraa, tai valvoo kuten asia usein ilmaistaan, strategian toteutumista.
Advisory Board sopii erityisesti tilanteeseen,
kun tarvitaan erikoisosaamista ja ulkopuolisen näkemystä
Hallitus ja sen asettama Advisory Board toimivat rinnakkain. Tekemisen tavoite on sama, yrityksen menestys. Organisaation kehittyminen perustuu strategiselle ajattelulle. Tällöin on hyvä hyödyntää vahvasti dynaamista näkemystä sekä toimintaympäristön muutoksista että organisaation strategisesta kyvykkyydestä, mutta huomioiden organisaatiossa toimivat ihmiset. Sonja Martikanen toteaa seuraavasti:
Strategisen suunnittelun kankeat ja pysyvät suunnitelmat korvataan joustavilla strategisilla ratkaisuilla, mitkä korostavat strategista ajattelua. Strategiatyöskentely koskee tällöin koko organisaatiota, ei vain ylintä johtoa. Informaation tulee kulkea sekä vertikaalisesti sekä outside-in, organisaation ulkopuolelta sisään.
Tästä kaikesta kuulemme lisää seuraavassa erittäin mielenkiintoisessa Lentokorkeus-podcastissamme: tervetuloa mukaan!
Blogipostauksen kirjoittaja:
Tarja Ilvonen
CEO ja Partner InHunt Boards Oy,
Senior Headhunter, Johtaja Board Competencies InHunt Group Oy