Ajatuksia poikkeusolojen yt:stä

1.4.2020 voimaan tulleet poikkeustilaa koskevat työlainsäädännön muutokset mahdollistavat lomautusten toteuttamisen lyhyemmässä ajassa kuin tavallisesti. Poikkeustilan sääntely mahdollistaa työnantajalle nopeat toimenpiteet yrityksen elinvoimaisuuden turvaamiseksi. Parhaimmillaan toimenpiteet auttavat säilyttämään työpaikat tulevaisuudessa. Nopeus ei kuitenkaan saa tarkoittaa inhimillisten seikkojen laiminlyöntiä. Arvostavilla toimintatavoilla ja inhimillisyydellä yrityksen on mahdollisuus vaikuttaa positiivisella tavalla työnantajakuvaan, vaikka tarvittavat toimenpiteet tässä tilanteessa olisivat vakavia. Positiivista työnantajakuvaa tarvitaan poikkeustilan päätyttyä, että ihmiset työskentelevät sitoutuneesti ja kuljettavat yrityksen johdon ja omistajien kanssa yhdessä yli vaikean ajan.

Mikä sääntelyssä muuttui?

1.4.2020 tuli voimaan työlainsäädännön muutoksia, jotka on annettu koronasta aiheutuneiden poikkeusolojen johdosta. Lakimuutos on voimassa 3 kk eli 30.6.2020 asti. Sääntelyllä kevennetään lomautuksia ja työsuhteen purkamista koeajalla koskevia menettelyjä. Nämä kevennetyt menettelyt ovat mahdollisia, jos alakohtaisilla työehtosopimuksilla ei ole sovittu toisin.

Tässä kirjoituksessa käsitellään erityisesti lomautusasioita. Lomautusilmoitukset ovat tähänkin asti olleet mahdollisia antaa ilman yt-neuvotteluja poikkeustilanteissa (yt-laki 60§) mutta yt-neuvottelut on pitänyt käydä heti poikkeustilan päätyttyä. Ilmoitukset on tämän sääntelyn puitteissa pitänyt antaa 14 kalenteripäivää ennen lomautuksen antamista. Työmarkkinajärjestöt ovat olleet yhtä mieltä siitä, että lain mukainen poikkeustilanne syntyy, kun ”koronavirus aiheuttaa äkillisen ja voimakkaan heikkenemisen yrityksen tuotteiden tai palveluiden kysynnässä, ja tämän seurauksena yritykselle tulee tarve lomauttaa merkittävä osa yrityksen työntekijöistä” (EK ajankohtaista 26.3.2020).

Nyt voimaantulevalla poikkeustilan sääntelyllä noudatetaan ”5+5+5 päivää” -mallia lomautusprosessissa:

  • yt-neuvotteluesitys annetaan 5 kalenteripäivää ennen neuvottelujen aloittamista
  • yt-neuvotteluja käydään 5 päivän ajan (ei 2 tai 6 viikkoa) ellei vähimmäisneuvotteluajasta sovita toisin yt-neuvottelussa
  • yt-neuvottelujen päättymisen jälkeen annetaan lomautusilmoitus 5 päivää (ei 14 päivää) ennen lomautuksen antamista

Millaista työpaikalla on poikkeustilan aikana?

Poikkeustilan myötä kaikki työntekijät, joiden on mahdollista työskennellä etänä, eivät ole työpaikalla. Yt-neuvotteluja käydään, tiedonantoja annetaan ja ilmoituksia tehdään etäyhteyksien varassa. Lomautusilmoitukset on mahdollista antaa kirjallisesti ja sähköisesti ja varmaan monissa tapauksissa näin tapahtuukin, koska henkilökohtaisia kohtaamisia kehotetaan välttämään poikkeustilan aikana.

Yt-menettely poikkeustilan aikana koettelee kovalla tavalla ihmisen perusturvallisuuden tunnetta vaikka rationaalisesti useimmat ymmärtävätkin sen taustalla olevat syyt. Poikkeustila on vienyt mukanaan normaaliolojen arkirutiinit, muuttanut arjen vastuita, tuottanut pelkoa omasta, perheen ja läheisten terveydestä, hyvinvoinnista sekä taloudellisesta turvallisuudesta. Yt-neuvotteluesitys iskee salaman lailla tähän jo sekaisin olevaan rakenteeseen ja käräyttää varmasti piintyneimmänkin realistin: ”Tässä voi nyt käydä aika huonosti”. Etänä työskentelevät ihmiset eivät pääse purkamaan tuntojaan työpaikan muiden ihmisten kanssa niihin paikkoihin, missä paineet purettiin aikaisemmin – neukkarit, ruokalat ja kahvihuoneet ovat nyt kiinni. Vaikka muutama viikko etätyövälineitä on jo käytetty, ne eivät epämuodolliseen kokemusten jakamiseen tunnu kaikille heti yhtä luontevilta.

Tila voi olla poikkeuksellinen mutta inhimillisyyden pitää olla normaalia parempaa

Yt-menettelyissä asiantuntijat kiinnittävät usein huomiota juridisten virheiden välttämiseen. Kouliintuneet yritysjohtajat tietävät, että menettelyissä voi syntyä lisäksi taloudellista vahinkoa vaikka kaikkia sääntöjä noudatettaisiinkin. Se minkä kaikki tietävät, mutta josta ei liiketaloudellisessa mielessä puhuta niin paljon, on menettelyissä tapahtuvat emotionaaliset virheet. Näistä virheistä aiheutuvat taloudelliset menetykset ovat suurimmat.

Poikkeustilassa viestinnän, siihen käytettyjen välineiden ja asiantuntemuksen merkitys korostuu. Määräajat ovat lyhyet mutta niiden käyttäminen asettaa suuremmat paineet yt-menettelyn valmistelulle. Ajattele esimerkiksi:

  • miten mahdollistan ihmisten kohtaamiset, viralliset ja epäviralliset, poikkeustilassakin?
  • neuvottelujen pitää olla edelleen neuvottelut. Miten saan ne myös tuntumaan siltä?
  • miten viestin neuvottelujen joka vaiheessa selkeästi ja ihmiskasvoisesti? – voinko hyödyntää kuvaa ja ääntä välittävää teknologiaa?
  • miten varmistan henkilökohtaisen yhteyden ihmiseen vaikka joutuisin antamaan ilmoitukset kirjallisesti tai sähköisissä kanavissa?
  • millaista kieltä käytän neuvottelun jokaisessa vaiheessa ja niiden jokaisella kanavalla?

Näissä tehdään virheitä normaalioloissakin ja useimmat meistä ovat nähneet virheiden karut seuraukset henkilöstön vaihtuvuudessa, sitoutumisen heikkenemisessä, poissaoloissa, sairastumisissa, työhyvinvoinnissa. Poikkeustilassa haavat viiltävät syvemmin jo valmiiksi koeteltuihin sieluihin.

Päivän käyttäminen inhimillisyyden varmistamisen suunnitteluun maksaa itsensä takaisin pienempinä sitoutumista murentavina tunnetappioina. En näe mitään syytä sille, että sitä päivää ei kannattaisi käyttää, jos poikkeustilan päätyttyä haluaa jatkaa oman porukan kanssa motivoituneesti liiketoiminnan uudelleenrakentamistyössä.

Headhunterina ennakoin, että poikkeustilan jälkeen yrityksissä tarvitaan parhaat osaajat. Kun useimmat niistä ovat jo joukoissasi, pidä heistä kiinni. Näin varmistat myös yrityksesi houkuttelevuuteen poikkeustilan jälkeen.

Kirjoittanut,

Tuuli Paasilehto

Senior Headhunter

InHunt Group