Silmiini osui LinkedInissä hyvä artikkeli myyteistä työnhaussa. Artikkelin oli kirjoittanut Louise Garver, joka on mm. C-levelin uravalmentaja, brändays- & työnhakustrategisti sekä outplacement ammattilainen. Artikkeli kantoi nimeä ”6 Job Search Myths: To Believe or Not to Believe?”. Tuota artikkelia hivenen lainaten tässä työnhaun isoimmat myytit allekirjoittaneen näkökulmasta:

1. Panostan työhakemukseeni ja tuon siinä sitten paremmin osaamistani esiin

Jos olet lukenut kirjoituksiani, niin tiedät mitä ajattelen työhakemuksesta ja sen merkityksestä. Huono CV ei houkuttele rekrytoijaa paneutumaan hakijaan yhtään tarkemmin ja näin koko työhakemus jää lukematta. Vertaa vaikka luetko sinä uutisen, jonka otsikko ei kiinnosta sinua pätkääkään? Loistava CV ei tarvitse rinnalla edes hyvää hakemusta, mutta hyvä/tyydyttävä CV sen jo tarvitsee. Välillä käy niin, että ei tarvitse lukea kun henkilön CV ja siinä on kaikki niin kohdallaan, että hakemusta ei jää edes kaipaamaan. Jos siis toinen pitää valita, niin panosta mielummin CV:hen.

2. Haastattelukutsu on itsestään selvä, koska minähän olen täysin pätevä tehtävään

Tänä päivänä ja tässä taloustilanteessa joihinkin avoinna oleviin työpaikkoihin tulee jopa satoja hakemuksia. Näistä vielä useimmat ovat ainakin päällepäin päteviä tehtävään. Kuitenkin rekrytointia tehtäessä on todella monia asioita, joita halutaan ja täytyy ottaa huomioon. Paljon myös sellaista, jota työpaikkailmoituksessa ei ilmene. Vaikka omasta mielestäsi olisit täysin pätevä tehtävään (ja todennäköisesti olisitkin), niin hakijapinossa saattaa olla kymmeniä muita, jotka vielä paremmin taustaltaan tai osaamiseltaan menee siihen mitä yritys hakee. Eli älä ota itseesi, jos haastattelukutsua ei joka kerta irtoa.

3. Tarvitsen hyvän kikan, jotta erottaudun

Jos on kyseessä perinteisellä tavalla toteutettu rekrytointiprosessi, niin et tarvitse. Tarvitset hyvän jopa loistavan CV:n ja sitä tukevan hakemuksen. Kikat voit rauhassa jättää muille. Se taas ei ole mikään kikka, että soittaa rekrytoinnista vastaavalle henkilölle ja kysyy jotain muutakin, kuin että ”Onko hakemukseni tullut perille?” tai ”koska tulee mahdollisesti kutsu haastatteluun?”. Eli jos päätät tarttua luuriin, niin mieti se tarkkaan ja pohdi valmiiksi pari sellaista kysymystä, jotka liittyvät avoinna olevaan tehtävään ja tuovat samalla omaa osaamistasi esiin. Ainoa tavoite puhelinsoitolla on jättää positiivinen muistijälki itsestäsi rekrytointia tekevän henkilön mieleen.

4. Minulla on yliopistotason tutkinto, joka avaa ovet työelämään

DING-DING-DING! Here’s a news for you: Niin on kaikilla muillakin! Kun katsotaan esim. kaupallisen alan työpaikkoja, niin koulutuksella ei ole juurikaan merkityksestä. Ainostaan silloin jos koulutusta ei ole, niin se usein vaikeuttaa paikan saamista. Varsinkin jos olet ollut koulussa ns.” Keskiverto Kalle”, niin ei ketään kiinnosta. Monissa työpaikkailmoituksissa ja hakuprosesseissa vaaditaan vähintään AMK-tason tutkintoa. Se mistä tutkinto on hommattu ja millä arvosanoilla on usein aikalailla se ja sama. Valitettavan usein vastavalmistuneilla on se ajatus päässä, että tutkintotodistus on heidän avain työelämään. Ei, kyllä se on se työkokemus ja verkosto työelämässä, jota olisi hyvä alkaa hankkia mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.

5. Työhaastattelu meni niin hyvin, että olen varma työtarjouksesta

Valitettavan usein näinkään ei tapahdu. Täytyy aina muistaa, että jos kyseessä on ammattimaisesti ja laadukkaasti toteutettu rekrytointi, niin haastateltavia on pitkälle toistakymmentä ja vielä ns. loppuehdokkaitakin 3 – 5. Loppuehdokkaat yleensä ovat kaikki sellaisia, jotka ovat täysin päteviä tehtävään ja lopullisessa valinnassa pienet asiat ratkaisevat. Hyvin usein tässä kohtaa päätös tehdään täysin tunteella ja näin vaikka oma järki sanoisi työpaikan olevan varma, niin valitettavan usein sitä se ei ole.

6. Minun pitäisi kuulla heistä pian, koska niin he sanoivat

Valitettavan usein näinkään ei ole. Hyvin usein prosessit venyvät monestakin syystä ja näin alkuperäisessä aikataulussa ei pysytä. Kaksi viikkoa on lyhyt aika yrityksen näkökulmasta varsinkin kun muut kiireet pukkaavat päälle. Kandidaatin kohdalla taas tuo kaksi viikkoa voi tuntua todella pitkältä varsinkin, kun joka päivä odottaa, että puhelin soisi. Silloin tällöin käy myös niin, että yritys menettää loistavan kandin sen takia, että prosessit venyvät ja venyvät. Varsinkin silloin, jos potentiaalinen ehdokas on headhuntattu prosessiin, niin silloin asioiden pitäisi edetä suhteellisen rivakasti. Muuten epäilykset alkavat kandin puolelta herätä ja mielenkiinto vaihtaa työpaikkaa laskee merkittävästi.

7. Aion lopettaa työnhakemisen, koska tämä paikka on 100%:n varma

Niin kauan, kun nimi ei ole paperissa niin kaikki on auki ja mahdollista. Näin kannattaa työnhakua jatkaa ihan samalla tavalla, kuin siihenkin asti. Vasta sitten, kun työsopimus on allekirjoitettu ja aloituspäivästä sovittu, on soveliasta ilmoittaa muihinkin auki oleviin prosesseihin, että ei ole enää käytettävissä.

Kirjoittanut,

Teemu Ruuska

http://fi.linkedin.com/in/teemuruuska/

Kirjoittaja Teemu Ruuska on liiketalouden tradenomi ja luki kansainvälistä markkinointia pääaineenaan. Teemu tuli InHuntiin vuonna 2009 ja on siitä asti toiminut rekrytoinnin parissa. Teemun vastuualueella InHuntissa on mm. liiketoiminnan kehittäminen, markkinoinnin suunnittelu ja toteutus sekä tuotteiden ja palveluiden konseptointi.

Seuraa InHuntia LinkedInissä: http://www.linkedin.com/company/inhunt-group-oy

Tykkää InHuntista Facebookissa: https://www.facebook.com/InhuntGroup

Seuraa InHuntia Twitterissä: https://twitter.com/InHuntGroup