Voittavan tiimin rakentaminen lähtee rekrytoinnista
Missä tahansa organisaatiossa, oli se työelämässä yksityinen yritys, julkishallinnon virasto tai huippu-urheilujoukkue, menestymisen edellytykset luodaan johtajuudella. Voittavan tiimin rakentaminen lähtee rekrytoinnista – jos siinä epäonnistuu, niin menestyksen mahdollisuudet ovat heikot ja vastaavasti onnistuminen antaa edellytykset menestykselle.
Henrik Dettmann on maailman pisimpään yhtäjaksoisesti koripallon maajoukkueen päävalmentajana toiminut henkilö. Maajoukkueura alkoi vuonna 1992 Suomen päävalmentajana, vuosina 1997-2003 hän valmensi Saksaa, voittaen joukkueen kanssa MM-pronssia. Vuonna 2004 hän palasi Suomen päävalmentajaksi. Susijengi, nimi jolla maajoukkue yleisesti tunnetaan, on kesällä 2022 uuden tilanteen edessä, kun Henrik luovuttaa päävalmentajuuden Lassi Tuoville. Lassi johtaa joukkuetta jo syyskuussa pelattavassa EM-lopputurnauksessa. InHunt Groupin johtajuus videopodcast-sarjassa keskustelimme Henrikin kanssa johtajuudesta, rekrytoinnista ja tiimiläisten roolittamisesta sekä vaatimustason asettamisesta.
Rekrytointi on edellytys onnistumiselle
Huippu-urheilun hierarkia eroaa yritysmaailmasta siinä, että rekrytoinneissa pyramidin kärki on hyvin terävä. Ammattilaisjoukkueiden rekrytoinnissa reunaehtoina ovat käytettävissä olevat resurssit suhteessa organisaatiolle asetettuihin tavoitteisiin. Miljardöörien omistamien joukkueiden taloudelliset resurssit ovat näennäisesti rajattomat ja parhaista pelaajista ollaan valmiita maksamaan jopa satoja miljoonia euroja. Siinä suhteessa analogiaa löytyy työelämään, missä parhaista osaajista useimmilla aloilla on kova pula ja ankara kilpailu. Tuo kilpailu näkyy jonkin verran myös palkkojen kehityksessä, mutta oleellisinta on kuitenkin organisaatioiden työnantajamielikuva ja -maine sekä organisaatioiden julkilausutut arvot että niiden mukaan toimiminen.
Urheilussa maajoukkueeseen pelaavaan kokoonpanoon valitaan vain taitavimmat ja parhaat pelaajat. Avainkysymys on mitä pelaaja osaa. Samantasoisia pelaajia voi olla useampia, jolloin vaikuttimina voi olla myös, miten henkilö on johdettavissa ja miten hän itse johtaa. Henrik Dettmann kertoo, että joukkueen rakentaminen on valmentajan raskaimpia ja haastavimpia tehtäviä – kyse on karsimisesta, jota voi verrata yrityselämän YT-neuvottelutilanteeseen, jossa ihmisiä pitää arvottaa ja jotkut joudutaan pudottamaan pois.
Hyvä pyyhkeenheiluttaja vaihtopenkillä on äärimmäisen arvokas mille joukkueelle tahansa.
Joukkueen koheesion ja ryhmädynamiikan kannalta ei myöskään ole merkityksetöntä millainen persoona on 12 pelaajan kokoonpanoon viimeisenä valittava pelaaja, vääränlainen henkilö voi tuhota omalla olemuksellaan koko joukkueen koheesion. Susijengin valmennusjohdon kesken pieneen rooliin valittavia pelaajia pohditaan joko sillä näkökulmalla, että he voivat olla tulevaisuuden vastuunkantajia tai joille annetaan alkuun pienempää vastuuta ja kokemusta. Joukkueeseen voidaan lisäksi valita vaihtoehtoisesti pelaajia, joilta odotetaan jotain tiettyä erityisroolia, kuten nostamaan joukkuehenkeä. ”Hyvä pyyhkeenheiluttaja vaihtopenkillä on äärimmäisen arvokas mille joukkueelle tahansa.”
Johtamisessa on tärkeää tunnistaa mitä ihmiseltä voi vaatia
Lähtökohtaisesti Henrik Dettmann katsoo, että johtajan pitää antaa tiimiläisille mahdollisimman paljon vastuuta ja riittävän ”pitkä laidun”. Toisaalta on tärkeää tunnistaa, ne henkilöt, jotka haluavat pitää oman vastuualueensa riittävän kapeana, jotta kokevat sen itselleen turvallisena ja pystyvät siten parhaaseensa.
Urheilussa korostuu tuloshakuisuus. Maajoukkueeseen tai ammattiurheilijaksi pääsyn edellytyksenä on vahva ”sisäinen pakko/sisäinen palo”. Joukkueurheilussa lisäksi joukkueen etu ja tulokset motivoivat. Sitä kautta urheilijat myös arvottavat omaa tekemistään. Joukkueurheilun suola on yhdessä tekeminen, vaikka se tarkoittaa toisille joukkueen jäsenille pienempää roolia niin kokonaisuutena voidaan saavuttaa jotain paljon isompaa kuin mihin itse yksinään voisi koskaan päästä.
Johtajan, niin urheilussa valmentajana kuin missä tahansa organisaatiossa, pitää uskaltaa vaatia tiimiltään ja alaisiltaan paljon. Näin saadaan aikaan toivottuja tuloksia. Vaatimusten asettaminen ja esittäminen on arvostuksen osoitus: johtaja uskoo ja tietää alaisen pystyvän vastaamaan niihin. Tähän liittyen johtajan on pystyttävä tunnistamaan, että alaisilta voi vaatia vain sellaista mihin heillä on taitoa ja kykyä.
Tervetuloa kuulemaan lisää Henrik Dettmannin ajatuksia InHuntin Johtajuus-sarjan podcastissa 10.5.2022!
Blogiartikkelin kirjoittaja:
Petri Peltoniemi
Senior Headhunter, InHunt Group Oy
