Arvostava vuorovaikutus ja osallistava johtaminen
Petra Thorén on Lentokorkeus podcastin vieraana kertomassa ajatuksiaan modernista ja kokonaisvaltaisesta johtamisesta. Pääset kuuntelemaan podcast-haastattelun täältä.
Osallistaminen ja vuorovaikutus ovat nousseet keskeisiksi johtamisteemoiksi ja menestyksen mahdollistajiksi. Myös sijoittajat ovat tulleet johtopäätökseen, että monimuotoisuus, yhdenvertaisuus ja inklusiivisuus (DEI-Diversity, Equity, Inclusion) korreloi vahvasti liiketoiminnan tuloksen kanssa ja on välttämätön pitkän aikavälin arvonluonnin kannalta (PRI, Principles for Responsible Investment: YK:n tukema kansainvälinen rahoituslaitosten verkosto ja maailman johtava vastuullisen sijoittamisen edistäjä).
Monimuotoisuus viittaa siihen, kuinka monipuolinen yhtiön työvoima on, ja että työntekijöillä on erilaiset demografiset ominaisuudet, persoonallisuudet ja kokemukset. Inklusiivisuudella puolestaan tarkoitetaan kaikkia osallistavaa ja mukaan ottavaa tapaa toimia. Ihmiset kokevat kuuluvansa joukkoon, heitä arvostetaan ja he tuntevat olonsa mukavaksi aitoina itsenään.
Osallisuus ja monimuotoisuus parantaa yrityksen tuloksentekokykyä, edistää innovaatioita, huomio laajasti asiakkaiden näkökulmia, vahvistaa yhtiön tuotteiden brändiä ja markkina-arvoa, ja yhtiö saa houkuteltua parhaat työntekijät.
Kun yhtiöllä on erilaisia kyvykkyyksiä ja taitoja ja luottamuksen ilmapiiri, jossa kannustetaan tuomaan esille eri ajatuksia, ideoita ja näkökulmia, saadaan parempaa liiketoimintaa.
Ihmiset tekevät strategian. Osallistavalla strategiamenetelmällä päästään paremmin maaliin.
Strategia on organisaation yhteinen suunta ja suunnitelma yhdessä määriteltyyn tavoitteeseen pääsemiseksi. Tärkeätä on toimeenpano, ja suunnitelma pitää tehdä arjen teoilla todeksi.
On monia tapoja valmistella strategia. Kun henkilöstö ja sidosryhmiä osallistuu strategiaprosessiin, saadaan strategia paremmin toimeenpanoon ja strategia on jo osin toiminnallistettu. He omaksuvat strategian paremmin ja ymmärtävät mihin strategiset valinnat perustuvat, mitkä ovat toimintaympäristön vaikutukset, ja mitä se tarkoittaa oman työtehtävien ja roolin kannalta. Kun ihmisiä osallistetaan he ovat sitoutuneita viemään sitä käytäntöön.
Henkilöstöltä ja sidosryhmiltä saadaan arvokasta tietoa asiakkaista ja trendeistä, näkemyksiä ja ideoita, ja osaamista jota voidaan ammentaa strategiaan. Viisaus ei ole vain johdossa, vaan tiimeissä ja ihmisissä jotka työskentelevät lähellä markkinoita ja asiakkaita. Ihmisiä kannattaa kuunnella ja osallistaa. Sitä kautta saadaan tärkeätä tietoa, ja kuullaan myös mahdollisista syntymässä olevista ongelmista jo siinä vaiheessa kun ne ovat vasta heikkojen signaalien tasolla ja ne voidaan poistaa.
Kun esimiehiä ja tiimejä osallistetaan strategiaprosessiin, he osaavat itse paremmin fasilitoida strategiaa eteenpäin omille tiimeilleen. Strategia ei siis ole ’ylhäältä alas’ -suunnitelma, jonka johto esittää työntekijöille valmiina, vaan henkilöstöä ja sidosryhmiä osallistava prosessi.
Tiivistämällä ja yksinkertaistamalla strategia erottuvaan, innostavaan ja ymmärrettävään muotoon on keino saada jokaiselle henkilölle tarttumapinta strategiaan. Yhtiön tarkoitus, se kuuluisa Purpose, tuo merkityksellisyyttä ja hitsaa organisaatiota yhteen, on ikään kuin yhteinen johtotähti. Tarkoitus sisältää sekä loogisuutta että emotionaalisuutta. Huomionarvoista on, että merkitys voi tarkoittaa eri asioita eri ihmisille.
Nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä vuorovaikutuksen merkitys korostuu.
Toimintaympäristö muuttuu nopeasti ja monimutkaistuu, ja sen takia on tärkeätä käydä jatkuvaa strategista vuorovaikutusta kaikilla tasoilla, hallitus, johtoryhmä, tiimi- ja henkilökohtaisella tasolla. Tämä lisää ketteryyttä ja kyky reagoida nopeisiin muutoksiin. Ennakointi ja skenaariotyöskentely auttaa tulevaisuuden epävarmuuden hallinnassa. Tulevaisuutta ei voi ennustaa, mutta siihen voi varautua valmistautumalla eri skenaarioihin. Esimerkkejä tästä ovat koronapandemia ja Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan, joilla on ollut merkittävä vaikutus liiketoimintaan. Koska skenaariotyöskentely on laaja ja sisältää myös epätodennäköisiä kehityskulkuja, kannattaa kuunnella poikkitieteellisesti eri asiantuntijoita.
Strategia ja tavoitteet priorisoi sekä ohjaa tekemistä, ja ne vaativat jatkuvaa vuorovaikutusta.
Valmentava johtaminen perustuu kiireettömiin kohtaamisiin, keskinäiseen luottamukseen ja jatkuvaan vuorovaikutukseen tavoitteiden sparraamisiin ja seurantaan. Tällöin voidaan nopeasti reagoida ja tehdä tarvittavia toimenpiteitä. Selkeä strategia ja prosessit priorisoi ja ohjaa tekemistä ja auttavat tavoitteisiin pääsemisessä. Ei ole yhtä ainoaa tapaa tehdä asioita oikein. Yksilöt tarvitsevat vapautta valita itselleen sopivimmat keinot. Esimiehen tuki on ensiarvoisen tärkeä. Esimiehen rooli tavoitteiden määrittelyssä, mittaamisessa ja palkitsemisessa on keskeinen.
Jokaisella on oikeus saada palautetta työstään. Myönteistä palautetta on helpompi antaa, ja korjaavan palautteen antaminen saattaa olla alkuun haasteellista. Se on kuitenkin elintärkeää, jotta ihminen pystyy kehittymään työssään.
Johtajilta vaaditaan psykologisen turvallisuuden ympäristön luomista ja rohkeutta sietää erilaisten mielipiteiden aiheuttamaa epämukavuuttakin.
Johtaminen sisältää paljon kompleksisuutta ja jännitteitä eri suunnista. Maailma muuttuu jatkuvasti ja joudumme sietämään entistä enemmän epävarmuutta. Johtajilta vaaditaan psykologisesti turvallisen työympäristön luomista ja rohkeutta sietää erilaisten mielipiteiden aiheuttamaa epämukavuuttakin.
Työmarkkinoilla on menossa suurin murros vuosikymmeniin. Pula työntekijöistä on kasvanut, ja ammattibarometrin mukaan työvoimapula-ammattien yhteenlaskettu määrä on noussut. Kilpailu osaajista kovenee ja työmarkkinatilanteen vuoksi ihmisillä on enemmän mahdollisuuksia valita työpaikkojen välillä.
Työvoimapula pahenee ja kilpailu osaajista kovenee. Osallisuus ja monimuotoisuus kannattaa ottaa osaksi henkilöstökäytäntöjä ja rekrytointipolitiikkaa.
Työntekijät mainitsevat yleisimmiksi syiksi työpaikan vaihtoon palkan lisäksi mm. huonon johtamisen, miten hyvin työnantajan ja työyhteisön toimintatavat ja arvot sopivat omaan ajatusmaailmaan, uuden oppimisen, mahdollisuuden tehdä työtä omilla ehdoillaan sekä työilmapiirin (lisätietoa Ellun Kanojen Kantar TNS:n kanssa toteuttama Rytmihäiriöbarometri). ”Monimuotoisuus, yhdenvertaisuus ja osallisuus ovat tulleet keskeisiksi osatekijöiksi monen yhtiön kulttuuria ja arvoja, toimintaperiaatteita ja vastuullisuustavoitteita. Tarvitaan monipuolista osaamista, yhdenvertaisia ja osallistuvia tiimejä sekä rohkeaa johtajuutta. Osallisuus ja monimuotoisuus kannattaa ottaa osaksi henkilöstökäytäntöjä ja rekrytointipolitiikkaa” summaa Tarja Ilvonen, joka kohtaa ehdokkaita Senior Headhunterina.
Miten tämä näkyy sinun johtajuudessasi arjessa?
Blogiartikkelin kirjoittaja
Tarja Ilvonen
Johtaja Board Competencies, Senior Headhunter
