Hallitustyö on äärimmäisen tärkeää, mutta se myös koetaan houkuttelevana. Hallitukseen valituksi tuleminen kertoo luottamuksesta valitun henkilön kokemustaustaa ja osaamista kohtaan. Se tuntuu palkitsevalta – ja hienolta. Hallitusvalinnoissa siirryttäessä kohti entistä kompetenssikeskeisempää mallia, on tärkeää huomata, että valintaa viimeisten ehdokkaiden kesken ei tehdä enää hyvä – huono -akselilla. Lopullinen päätös perustuu usein puhtaasti jo henkilökemioihin. Sopivin valitaan.
Nimitysvaliokunta on tärkeä osa yhtiön hallintoa. Se valmistelee hallituksen jäsenten valintaa ja palkitsemista. Valintapainotuksissa korostuvat ehdokkaiden osaaminen ja asiantuntemus sekä kokemustausta, kompetenssi. Nimitysvaliokunta tekee ehdotuksia yhtiökokoukselle, mutta varsinaiset päätökset tehdään yhtiökokouksessa, joka on osakeyhtiön ylin päättävä elin. Osakkeenomistajilla on valtaa äänestää yhtiökokouksessa ja vaikuttaa sitä kautta tehtäviin päätöksiin. Vähemmistöosakkeenomistajille yhtiökokous voi olla ainoa keino käyttää valtaa yhtiön päätöksenteossa.
Valta ja sen käyttö on laaja-alainen kokonaisuus
Haastattelussa Teemu Hassinen, Työtehoseuran toimitusjohtaja sekä johtamisen ja vallan väitöskirjatutkija. Teemu on toiminut toimitusjohtajana ja ylemmän johdon tehtävissä eri toimialoilla sekä useissa hallituksissa.
”Valta hallitustyöskentelyssä! Sepä onkin mielenkiintoinen valtaan liittyvä toiminnan kenttä”, Hassinen toteaa. ”Hallitustyöskentely on itsessään ollut jo pitkään suuressa murroksessa ja nyt kun jäsenvalinnoissa on kompetenssipohjaisuus noussut keskeiseen rooliin, on kiinnostavaa pohtia miten vahvistuva asiantuntijuus jo itsessään muokkaa hallitustyötä. Miten se mahdollisesti vaikuttaa myös valta-asetelmiin hallituksen sisällä.”
Toimitusjohtajan valta on laaja kattaen paitsi yrityksen koko operatiivisen toiminnan, myös yhtiön hallinnon hoitamisen. Toimitusjohtaja huolehtii tiedon jakamisesta hallitukselle, sekä myös osallistuu hallituksen kokouksiin. Hän edustaa yhtiötä, allekirjoittaa sopimukset sekä tekee tai vastaa päätösten tekemisestä yhtiön operatiivisessa liiketoiminnassa.
InHunt Groupin Tarja Ilvonen haastatteli Teemu Hassista, joka on Työtehoseuran toimitusjohtaja sekä johtamisen ja vallan väitöskirjatutkija.
Toimitusjohtaja ei saa tehdä epätavallisia tai laajakantoisia päätöksiä ilman hallituksen valtuutusta.
”Hallitus on yrityksen kollektiivisin osa. Se on ryhmä jäseniä, tiimi, jonka jokainen jäsen on tasavertainen ja vastuullinen. On kuitenkin syytä tiedostaa, että hallituksen sisällä on myös erilaisia valta-asetelmia. On tärkeää, että esimerkiksi asiantuntijuuteen perustuva valta tunnistetaan, niin vallan käyttäjän kuin vallan käytön kohteen tasolla”, Hassinen kuvaa.
Hallitustyössä valtaa käyttävät puheenjohtaja, jäsenet, toimitusjohtaja sekä kaikki, jotka osallistuvat asioiden valmisteluun.
Toimiva hallituksen puheenjohtajan ja toimitusjohtajan yhteistyö edustaa suurta valta-asetelmaa, jota harvoin kyseenalaistetaan.
Hallituksen puheenjohtajan valta on merkittävä jakautuen seuraaviin alueisiin:
- Hallituksen osallistaminen ja työskentelytapojen määrittely
- Strategisen ja operatiivisen tason tasapainottaminen
- Kokousten johtaminen
- Vaikutus toimitusjohtajaan ja koko organisaatioon
- Delegointivalta
Esittelijän valta perustuu pääasiassa asiantuntemukseen
Toimitusjohtajan toimiessa itse usein esittelijänä hallituksen kokouksissa, hän käyttää sekä muodollista että epämuodollista valtaa.
”Muodollinen valta perustuu hierarkiaan ja asemaan organisaatiossa”, Hassinen toteaa ja jatkaa: ”Epämuodollinen valta taas pohjautuu henkilökohtaisiin ominaisuuksiin ja osaamiseen. Silloin puhumme asiantuntijuuden ohella esimerkiksi karismasta ja sen käytöstä. Epämuodollista valtaa voi olla kenellä tahansa organisaatiossa ja myös toimitusjohtaja voi käyttää valtaa hallituksen puheenjohtajaan tiedostaen tai tiedostamatta.”
Hallituksen jäsenyys on houkuttelevaa yksilölle
Hallitustyöskentelyssä ei kuitenkaan ole kyse yksilön, vaan yhtiön edusta. Tämä asettaa suuren vastuun ja odotusarvon hallituksen jäsenille.
“Jokaisella hallituksen jäsenellä on valtaa, joka lähtökohtaisesti perustuu hallituksen jäsenyyteen. Valta tuo mukanaan vastuun, joka vaatii riittävää aktiivisuutta. On huomioitava, että myös passiivisuus päätöksenteossa on valta-aseman käyttöä, joskus hyvinkin vaikuttavaa. Passiivisuus ei vie pois vastuuta”, Hassinen painottaa.
Valtaa on tutkittu paljon. Ei ole yhtä sovittua valtateoriaa.
Yleisesti vallassa nähdään olevan kyse siitä, että henkilö A saa henkilön B tekemään jotain sellaista, mitä henkilö B ei muutoin tekisi.
“Valta on terminä hieman provosoiva, mutta samalla varsin luonnollinen asia. Kaiken kaikkiaan myös vallasta tulisi kyetä käymään keskustelua. Hallituksessa toimimisessa on eduksi, kun tunnistaa valta-asemansa ja myös sen, milloin on vallan käytön kohteena. Tämä tukee valta-aseman vastuullista ja tiedostettua käyttöä”, pohtii Hassinen.
Asiantuntijuus hallitustyön nousevana ajurina ravistelee paitsi johtamista yleensäkin, se ravistelee myös hallitustyöskentelyä. Perinteistä ajattelua informaation ”omistamisesta”, itsellä pitämisestä oman valta-aseman säilyttämiseksi ei nähdä arvostettavana. Modernisti hallitustyötä tekevä ymmärtää – ja siksi myös varmistaa – että hallituksen kollektiivinen osaaminen on onnistumisen tärkeimpiä kriteereitä. Osaamisen on aidosti tässä muuttuvassa ajassa syytä kehittyä jatkuvasti ja systemaattisesti. Tätä varten hallituksen jäsenten tulee olla kykeneviä ja halukkaita paitsi oppimaan uutta, myös jakamaan aktiivisesti omaa osaamistaan.
Kiitos haastattelusta Teemu Hassinen!
Artikkelin kirjoittaja
Tarja Ilvonen
Johtaja Board Competencies, Senior Headhunter
