Vastuullisuus urheilujohtamisessa ja menestyksen tavoittelussa
Vastuullisuusasiat ovat niin yritystoiminnassa kuin urheilu- ja järjestötoiminnassa olennainen osa ja alati merkittävämpiä. Yritystoiminnan vastuullisuusasioita käsiteltiin edellisessä blogissa, ja tällä kertaa käsittelyssä ovat erityisesti urheilutoimijoiden vastuullisuusasiat. Yritysmaailmassa puhutaan paljon ESG-kysymyksistä (Environmental, Social & Governance). Urheilussa keskustelun fokus on enemmän sosiaalisen vastuun kysymyksissä, koska urheilun parissa toimivien kesken koetaan, että liikkumisen määrän kasvattaminen on niin iso juttu. Sen johdosta ympäristöön ja hallintoon liittyvät kysymykset ovat jääneet vähemmälle huomiolle.
Pohjoismaiden suurimman yritysvastuuverkoston FIBS ry:n (Finnish Business & Society) toimitusjohtaja Kimmo Lipposella on pitkä kokemus yritysvastuuasioiden johtamisesta yritysmaailmassa sekä erittäin paljon kokemusta urheilun johtotehtävistä. Näistä mainittakoon toiminta HJK ry:n puheenjohtajana, olympiakomitean hallituksen jäsenenä ja Palloliiton hallituksen jäsenenä sekä toimitusjohtajana.
InHunt Groupin Johtajuus-podcastsarjassa keskustelimme Kimmon kanssa vastuullisuuteen liittyvistä kysymyksistä osana yritysten ja urheilujärjestöjen strategiaa, sekä siitä miten vastuullisuutta mitataan ja kuinka vastuullisuus näkyy organisaatioiden päivittäisessä toiminnassa.
Vastuullisuustoimet urheilujärjestöissä
Kimmo Lipponen kertoo, että niin HJK:n kuin Palloliiton hallitusten kokouksissa vastuullisuuskysymykset ovat muodossa tai toisessa. Urheilussa vastuullisuus on haastava laji johtuen siitä, että kansalaisjärjestöissä vastuullisuutta pidetään usein liian itsestään selvänä, koska urheilun merkitys kansan liikuttajana, Iso Tarina, koetaan toimijoiden keskuudessa niin merkittävänä. Urheilujärjestöjen johdolla riittää haastetta miettiä kuinka vastuullisuustoimien vaikuttavuutta mitataan ja edistetään.
Olympiakomitea on ollut keväällä 2022 kovassa julkisessa ryöpytyksessä ja paineessa, epäasiallisen käytökseen ja sen käsittelyyn liittyen. Kokeneena vastuullisuusasioiden ammattilaisena ja urheilujohtajana Kimmo näkee tärkeänä, että epätäydellisten tietojen perusteella ei ryhdytä huutelemaan katsomosta, kuinka asia pitää hoitaa. Oleellista on teettää tilanteesta ulkopuolinen riippumaton selvitys. Tämän jälkeen asioista vastuulliset tahot tekevät ripeät korjausliikkeet selvityksen pohjalta – eikä kovaa huutava ulkopuolisten joukko.
Olympiakomiteaan pitää saada ulkopuolinen riippumaton selvitys – jos korjattavaa löytyy, niin se tulisi tehdä nopeasti ja siitä pitäisi vastata ne tahot, jotka ovat vastuussa korjaamisesta eikä jokin kovaa huutava ulkopuolisten joukko.
"Match fixing" on suurempi ongelma kuin doping
Vaikka suuren yleisön silmissä kilpaurheilun suurimpia ongelmia ja mainehaittoja on kilpailutulosten parantaminen dopingin avulla, niin vielä tuotakin suurempi ongelma on ”match fixing”. Kyseessä on siis kansainvälisten rikollisjärjestöjen johtama ottelutulosten manipulointi, johon liittyy vedonlyöntiä – erityisesti Aasiassa. Manipulointia tapahtuu sekä otteluiden lopputuloksesta että yksittäisistä pelitilanteista tai lopputuloksen maali/piste-erosta. Ottelumanipulaatioiden havaitseminen on erittäin vaikeaa ja puuttuminen vielä vaikeampaa. Esimerkiksi sulkapallossa, selvästi parempi pelaaja saattaa hävitä tarkoituksella ensimmäisen erän, mutta voittaa kaksi seuraavaa ja siten koko ottelun.
Nuoria urheilijoita houkutellaan merkittävillä rahapanoksilla tekemään esimerkiksi varoitukseen johtava rike jalkapallo-ottelussa. Lahjotun teon ei siis tarvitse olla ottelun lopputuloksen manipulointi. Kun urheilija on kerran saatu ottamaan lahjus ja tuottamaan vaadittu tulema ottelussa, niin hänestä tulee käytännössä rikollisjärjestön ”orja”, jota voidaan kiristää tuon ottelumanipulaation paljastamisella tai hänen lähipiiriinsä kohdistuvalla väkivallan uhalla. Jatkossa häneltä voidaan vaatia uran loppuun asti tekoja, joilla rikollisjärjestöt voivat tehdä jopa miljoonia rahaa vedonlyönnin kautta.
Kimmo pääsi näkemään ja selvittämään yhtä merkittävimpiä kansainvälisiä manipulaatiovyyhtejä, kun vuonna 2011 Wilson Perumalj saatiin kiinni hänen järjesteltyään Suomessa jalkapallo-otteluiden tuloksia. Tuon tapauksen myötä Suomessa on tehty erittäin hyvää ennaltaehkäisevää toimintaa kouluttamisen, informoinnin ja ilmoituskanavien kautta. Toiminta on parantanut tilannetta merkittävästi.
Visio 2020 - Urheilumenestyksen rakentamisen aikajänne
Vuonna 2009 julkaistun Suomen jalkapallon Visio 2020 -tavoitteen myötä Kimmo sai merkittävän määrän kritiikkiä, yhdessä muun Palloliiton hallituksen ja operatiivisen johdon kanssa. Tavoitteena oli nostaa Suomi jalkapallossa Euroopan Top10 -ryhmään kaikilla tasoilla. Sitä tavoitetta pidettiin utopistisena ja naurettavana.
Lopulta vuonna 2021 miesten maajoukkue pelasi EM-lopputurnauksessa ollen lähellä jatkopaikkaa. Naisten joukkue on tulevana kesänä jälleen EM-lopputurnauksessa ja futsalissa miesten joukkue oli lähellä mitalipeleihin pääsyä talven EM-kisoissa. Kimmon mukaan yli kymmenen vuoden päähän asetettu visio oli tarkoitushakuinen aikajänne. Aiemmin liiton suunnittelujänne oli kolme vuotta kerrallaan – pitkän ajan näkymällä toimintaa haluttiin ohjata kauaskatseisemmin.
Missä tahansa lajissa ja jalkapallossa erityisesti, joka on maailman kilpailluimpia lajeja, huipulle tarvittavien taitojen oppiminen vie pitkän aikaa. Siksi on tärkeää ymmärtää, että menestys vaatii paitsi aikaa ja myös tuhansia toimijoita eri tehtävissä. Tarvitaan valmentajia, toimitsijoita, toimiston työntekijöitä jne, joista jokainen toimija on omalta osaltaan antanut prosessiin oman ajallisesti rajatun merkityksellisen panoksensa. ”Urheilussa yhdestä kahteen vuoteen ratkotaan akuutteja kriisejä, mutta menestys rakennetaan pitkillä aikaväleillä. Kunnianhimoinen iso visio on johtotähti joka kestää, vaikka tilanteet välillä muuttuvat.” Kimmo tiivistää viestinsä.
Blogiartikkelin kirjoittaja:
Petri Peltoniemi
Senior Headhunter, InHunt Group Oy
