Luin viime viikolla hyvän kirjoituksen Kauppalehdestä, jossa Suomen jääkiekkomaajoukkueen entinen ja Jokereiden nykyinen päävalmentaja Erkka Westerlund puhui jälleen palautumisen merkityksestä ja siitä, että ei pidä keskittyä vain suoritukseen eli työhön, vaan huolehtia yhtä lailla palautumisesta. Westerlund mainitsee myös, että huippu-urheilija syntyy yhdistelmästä lahjakkuus, kova treeni- ja kyky palautua.

Allekirjoitan täysin itse Westerlundin toteamukset, mutta samalla kysyisin kuinka moni yritysorganisaatio oikeasti harjoittelee? Minulla on se käsitys, että yritysorganisaatiot lähinnä pelaavat koko ajan. Olen urani aikana myynyt mm. koulutuspalveluja ja silloin tuli törmättyä hyvin usein siihen, että yrityksen johtajat kertoivat, että heillä ei ole aikaa järjestää koulutuksia (= harjoitella) vaan heidän pitää olla kentällä tekemässä tulosta (= pelata).

Kertokaas minulle yksi huippu-urheilija tai joukkue joka on menestynyt pelkästään pelaamalla tai kilpailemalla? Niin, sellaista ei ole. Kun kausi loppuu, pelaajat palkitaan muutaman viikon levolla, jonka jälkeen alkaa systemaattinen kuukausia pitkä harjoittelujakso, jolla valmistaudutaan uuteen kauteen. Urheilumaailmassa tämä on ainoa oikea tapa lähestyä asiaa ja kukaan ei sitä kiellä, mutta yritysmaailmassa ajatellaan asiasta täysin eri tavalla. On toki totta, että pelit ja kilpailut ovat tärkeitä ja välttämättömiä joukkueen ja yksilön kehittymisen kannalta, mutta pelkästään niillä ei pitkälle päästä.

Erkka Westerlund puhui itsellenikin hyvin tutun Firstbeatin järjestämässä seminaarissa viime viikon keskiviikkona. Firstbeat on suomalainen yritys ja maailman johtava hyvinvointi- ja terveysmittauksien toteuttaja. ”Eniten yllätyin siitä, kuinka valtavan suuri merkitys urheilijan suorituksen kannalta levolla ja palautumisella on. Mittarit kertoivat suoraan sen, missä kohden palautuminen alkoi ja kauanko se kesti. Kun jääkiekkoilija treenaa keskimäärin neljä tuntia päivässä, ratkaisevaa on se, miten hyvin hänen palautumisensa kehittää häntä urheilijana vuorokauden lopun 20 tunnin aikana”, kertoi Erkka Westerlund. Hän ja muu valmennusjohto olivat huomanneet Firstbeatin avulla, että kun peli loppuu illalla kello 21, pelaajan palautuminen alkaa keskimäärin vasta 7-8 tunnin kuluttua – eli aamuyöstä. ”Jos olisimme pitäneet kiinni tavanomaisista kello 9:n aamujäistä, pelaajille olisi jäänyt vain muutama tuntia kunnon palautumista.”, Westerlund toteaa.

Firstbeatin avulla pystytään todentamaan mm. stressitasot, nukkumisen laatu, kehon palautumisen määrä ja liikunnan vaikuttavuus. Sillä nähdään myös erittäin hyvin mm. alkoholin vaikutus palautumiseen. Monesti kuulee sanottavan ”rankka työ, rankat huvit” tai, että välillä pitää kunnolla ”nollata”. Tiedä sitten siitä, mutta kun katsoo alla olevia tuloksia, niin ei tarvitse kenenkään enää ihmetellä miksi seuraavana / seuraavina päivinä tuntuu vähän raskaalta, jos on tullut nautittua alkoholia runsaammalla kädellä. Lyhyesti selitettynä vihreä kuvaa palautumista ja punainen kehon kuormittumista. Ja huomio! Tässä henkilö nauttinut vain 3 annosta alkoholia. Tilanne on aikalailla dramaattisempi, kun on otettu pidemmän kaavan mukaan.

Alkoholin merkitysKirjoittanut,

Teemu Ruuska

http://fi.linkedin.com/in/teemuruuska/ & http://teemuruuska.branded.me/

Kirjoittaja Teemu Ruuska tuli InHuntiin vuonna 2009 ja on siitä asti toiminut rekrytoinnin parissa. Teemun vastuualueella InHuntissa on mm. liiketoiminnan kehittäminen, markkinoinnin suunnittelu ja toteutus sekä tuotteiden ja palveluiden konseptointi. Tällä hetkellä Teemu kirjoittaa mm. näitä kirjoituksia Madridista, Espanjasta käsin, jossa hän on viimeistelemässä maisterin tutkintoaan arvostetussa EAE Business Schoolissa.

Seuraa InHuntia LinkedInissä: http://www.linkedin.com/company/inhunt-group-oy

Tykkää InHuntista Facebookissa: https://www.facebook.com/InhuntGroup

Seuraa InHuntia Twitterissä: https://twitter.com/InHuntGroup