Työmarkkina ei suinkaan ole jäähtynyt. Se vain on muuttunut tarkemmaksi. Euroopassa töitä on edelleen avoinna, mutta kilpailu kohdistuu yhä harvemmin yleisosaajiin ja yhä useammin niihin tekijöihin, jotka yhdistävät teknologian, liiketoiminnan ja uudistumiskyvyn. Suomessa tämä näkyy niin, että volyymit ovat laskeneet, mutta kriittisten osaajien tarve ei ole kadonnut. Kun yritykset investoivat aiempaa harkitummin, oikean osaamisen merkitys kasvaa entisestään.
Euroopan tasolla työmarkkinan iso kuva on edelleen yllättävän vahva
Eurostatin mukaan työpaikka-aste oli vuoden 2025 viimeisellä neljänneksellä euroalueella 2,2 prosenttia ja koko EU:ssa 2,0 prosenttia. Samalla LinkedIn arvioi, että vuoteen 2030 mennessä noin 70 prosenttia useimmissa töissä tarvittavista taidoista muuttuu. Tämä on olennainen huomio: Euroopassa ei ole käynnissä vain työpaikkojen määrän vaihtelu, vaan paljon syvempi osaamisen uusjako.
Suomessa kuva näyttää rauhallisemmalta, mutta sitä ei pidä tulkita väärin. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2025 avoimia työpaikkoja oli keskimäärin 34 100, mikä oli 22 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Vuoden viimeisellä neljänneksellä avoimia työpaikkoja oli enää 22 700, mikä oli 31 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Määrä on laskenut jo kolmena peräkkäisenä vuonna. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että osaajatarve olisi poistunut. Se tarkoittaa, että yritykset avaavat nyt vähemmän rekrytointeja, mutta niissä osumatarkkuuden vaatimus on aiempaa kovempi.
- Juuri siksi Suomen työmarkkinaa kannattaa lukea määrän sijaan laadun kautta.
Komission Finland 2024 Digital Decade -maaraportin mukaan 82 prosentilla väestöstä on vähintään perustason digitaidot, pk-yritysten digitaalinen intensiteetti on selvästi EU-keskiarvon yläpuolella ja pilven, tekoälyn tai data-analytiikan käyttö yrityksissä on Suomessa vahvaa. Haaste ei ole enää siinä, osaammeko digitalisaatiosta puhua, vaan siinä, osaammeko muuttaa sen liiketoiminnaksi, kilpailukyvyksi ja uudeksi kasvuksi.
IT:ssä tämä näkyy selvästi. Eniten arvoa eivät enää luo vain puhtaasti tekniset profiilit, vaan osaajat, jotka ymmärtävät samanaikaisesti dataa, tekoälyä, asiakaslogiikkaa ja kaupallista soveltamista. Sama ilmiö näkyy valmistavassa teollisuudessa. Teollinen kilpailukyky ei enää rakennu vain tuotannosta, vaan siitä, kuinka hyvin automaatio, laatu, toimituskyky, ohjelmisto-osaaminen ja asiakasymmärrys saadaan pelaamaan yhteen.
- Käytännössä tämä suosii hybridiprofiileja: ihmisiä, jotka liikkuvat luontevasti teknologian, liiketoiminnan ja kehittämisen rajapinnoissa.
Pelkät työllisyysluvut eivät kerro koko kuvaa – mielenkiintoisempaa on osaamisen rakenne
Suomessa vahva teknologiaosaaminen, teollinen perinne, korkeakoulut, tutkimus, ohjelmistokehitys ja palveluliiketoiminta kohtaavat poikkeuksellisen tiiviisti. Tämä tekee suomalaisesta työmarkkinasta paljon enemmän kuin rekrytointien määrällisen mittarin. Se on näkymä siihen, millaisella osaamisella kilpailukykyä seuraavaksi rakennetaan.
Suomen todellinen vahvuus on kyvyssä yhdistää korkean osaamisen teknologia käytännön liiketoiminnan kehittämiseen. Valmistava teollisuus, energia, rakennettu ympäristö, ohjelmistoliiketoiminta, terveysteknologia, julkinen sektori ja datavetoiset palvelut tarvitsevat yhä useammin samoja kyvykkyyksiä: analyyttistä ajattelua, asiakasymmärrystä, tekoälyn soveltamista, muutosjohtamista ja kykyä viedä uudet ratkaisut käytäntöön.
- Kun nämä osaamiset yhdistyvät, syntyy profiileja, joita ei löydy pelkällä tehtävänimikehaulla.
Työmarkkina on valikoivampi kuin koskaan
Jarmo Hakala toimii suorahakukonsulttina keskittyen ylimmän johdon hakuun sekä kaupallisen kasvun, IT:n, ohjelmistoliiketoiminnan, teknologian ja valmistavan teollisuuden avainrooleihin. Hänen näkökulmansa yhdistää markkinaymmärryksen, liiketoiminnan ja käytännön kokemuksen siitä, millainen osaaminen todella rakentaa kilpailukykyä muuttuvassa työmarkkinassa.
Projekteissaan Jarmo hyödyntää omaa kokemustaan johtamisen arjesta ja tunnistaa tekijät, jotka ratkaisevat liiketoiminnan menestyksen. Hänen vahvuuksiinsa kuuluvat syvällinen ihmisjohtamisen ymmärrys sekä inspiroiva työote. Lisäksi Jarmo korostaa yhteistyön, avoimuuden ja valmentavan johtajuuden merkitystä tulosten saavuttamisessa.
