Olen nyt ollut 8 vuotta rekrytointialalla ja olen alkanut kysyä tuota itseltäni. Kun tulin alalle Facebook, LinkedIn & Twitter olivat vielä todella uusia ja kukaan ei oikein tiennyt miten ne oikeasti toimisi rekrytoinnin parissa. Väitän olleemme aika lailla ensimmäisiä Suomessa, jotka käyttivät niitä aktiivisesti osana rekrytointikampanjoita saaden myös loistavia tuloksia.
Tänä päivänä onkin sitten jo satoja sosiaalisen median kanavia, joista Youtube, Facebook, LinkedIn ja Twitter varmasti yhdet tunnetuimmista. Lisäksi kanavat kuten Instagram, Pinterest, Google Plus, Tumblr, Periscope & Snapchat ovat kaikki myös todella suosittuja. Kuitenkin näiden lisäksi löytyy satoja eri kanavia, joille ominaista on se, että ne ovat keskittyneet johonkin pienempään alueeseen. Kuitenkin sosiaalisen median kanava, joka keskittyisi pelkästään rekrytointiin loistaa vielä poissaolollaan tai sanotaanko, että ei ole vielä lyönyt läpi.
Jos miettii rekrytoinnin kehitystä ja mennään ajassa paljon taaksepäin, rekrytointikampanjat toteutettiin pitkälti perinteisen median kuten sanomalehtien sekä ihan omien verkostojen avulla. Internetin tuoman vallankumouksen jälkeen syntyi sähköiset rekrytointikanavat (Suomessa esim. Mol, Monster ja Oikotie) sekä sähköiset työnhakujärjestelmät, joihin voidaan jättää CV elektronisessa muodossa. Tämä on se tila, johon monessa yrityksessä ollaan päästy ja myös jumiuduttu.
Tänä päivänä kuulee usein puhuttavan rekrytointi 2.0:sta. Tämä lähinnä tarkoittaa sosiaalisen median mukana tuomaa mullistusta sekä ”älykkäitä rekrytointialustoja”. Lisäksi videohaastattelut, älypuhelimella hakeminen, oman brändin rakentaminen ja netistä löytyvä työhistoria, osaaminen ja suositukset alkavat olla arkipäivää.
Mutta mikä sitten on ”älykäs alusta”? Otetaan esimerkkinä vaikka suomalainen Pockethunt, joka yrittää muuttaa rekrytointia nopeampaan ja viihteellisempää muotoon tuomalla Tinderistä tutut ominaisuudet osaksi rekrytointia. Ihan mielenkiintoinen on Pockethuntin ajatus, joka on myös herättänyt rahoittajien kiinnostuksen. Suomessa en kuitenkaan palvelulle povaa hirveää menestystä vaan katseet pitäisi suunnata maailmalle. Tähän syy löytyy suomalaisten HR-ihmisten ”innokkuudesta” omaksua ja ottaa käyttöön jotain uutta.
Maailmalla mielenkiintoisia esimerkkejä älykkäistä alustoista on mm. sovellus nimeltä Cornejob, joka nimensä mukaisesti auttaa henkilöitä löytämään töitä kulman takaa. Sovellus toimii parhaiten aloilla tai tehtävissä, joissa vaihtuvuus voi olla isoa ja työhön perehdytys ei vie hirveästi aikaa. Äpissä luvataankin vastaus 24h:n sisällä eli saako työpaikan vai ei.
Jos rekrytoinnin muutos on ollut hidasta maailmalla, niin sitä se on ollut myös Suomessa. Tilanne kuvastaa minun mielestä hyvin yleisesti yrityksien tilaa tämän päivän Suomessa, jossa ollaan oltu todella hitaita omaksumaan digitalisaation tuomat hyödyt ja pyritään kaikin keinoin pitäytymään vanhassa. Muut maat ovat monessa mennyt jo kovaa vauhtia ohi ja Suomi komeileekin useiden tilastojen häntäpäässä. Näin ollen myös Pockethuntin suosittelisin suuntaamaan katseet suoraan vaikka etelä- tai länsinaapuriimme, jossa ollaan huomattavasti kiinnostuneempia tutustumaan ja ottamaan käyttöön digitalisaation tuomia hyötyjä.
Ja palatakseni vielä kirjoituksen otsikkoon, eli muuttuuko rekrytointi koskaan? Kyllä varmasti ja muutosta tapahtuu koko ajan. Ainoa vaan, että se tapahtuu tuskallisen hitaalla tahdilla.
Kirjoittanut,
Teemu Ruuska
http://fi.linkedin.com/in/teemuruuska/
http://teemuruuska.branded.me/
Kirjoittaja Teemu Ruuska tuli InHuntiin vuonna 2009 ja on siitä asti toiminut rekrytoinnin parissa. Tällä hetkellä Teemu toimii InHunt Groupin digijohtajana sekä on Hunting Heads Espanjan toimitusjohtaja. Hunting Heads yksi maailman johtavista suorahakuketjuista johon InHunt Group liittyi vuonna 2013.
