Ennen elämä oli yksinkertaisempaa, koska kaikki ei muuttunut koko ajan. Eivätkä muutokset tapahtuneet pyörryttävillä tavoilla, joita ei hetki sitten olisi voinut kuvitellakaan. Johtaja sanoi mitä tehdään – ja sitten tehtiin niin. Toisin on nyt. Nyt on oltava ketteryyttä ja rohkeutta, uskallusta tehdä asioita tavoilla, joita ei eilen tiedetty olevan olemassakaan. Tämä vaatii luovuutta – ja luovuuden ottaminen osaksi yrityksen menestystä ja kehittymistä vaatii sen integroimista osaksi johtamista ja organisaatiokulttuuria. Ja se ei ole helppoa. Itse asiassa se on todella haasteellista. Haastattelussa uudesta johtamisen tavasta, radikaalista luovuudesta, Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun dekaani Tuomas Auvinen.
Tuomas Auvisen ura yhdistää taiteen, johtamisen ja liiketoiminnan mielenkiintoisella tavalla. Hän aloitti musiikkitieteistä Helsingin yliopistosta, mistä jatkoi taiteen johtamiseen Lontoossa, jossa myös väitteli oopperatalojen johtamisesta. Auvinen on toiminut Sibelius-Akatemian rehtorina ja Suomen Kansallisteatterin hallintojohtajana. Viimeiset 15 vuotta hän on valmentanut yritysjohtajia luovuuden johtamisessa ja nykyisin hän on Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun dekaani. Auvinen korostaa luovuuden johtamisen ja kulttuurinmuutoksen tärkeyttä yritysten haasteiden kohtaamisessa ja menestyksen saavuttamisessa. Luovuuden vahvistamisessa ei ole kyse vain kilpailuedusta — se on elintärkeää yrityksen elinvoimaisuuden, haasteiden taklaamisen ja tulevaisuuden menestyksen varmistamisen kannalta.
Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun dekaani Tuomas Auvinen on kulkenut ainutlaatuisen urapolun, jossa taide kohtaa johtamisen ja liiketoiminnan.
Omistajien, hallituksen ja johdon on ymmärrettävä luovuuden merkitys ja luotava edellytykset yrityksen kulttuurinmuutokselle, radikaalille luovuudelle.
Kaikki lähtee rekrytoinnista, sillä oikeiden henkilöiden valinta ja luovien kykyjen tunnistamisella varmistetaan, että luovuus ei jää vain harvojen vastuulle vaan siitä tulee osa organisaation arkea. Toimitusjohtajat voivat kehittää omaa luovuuttaan tukemalla kokeilukulttuuria ja rohkaisemalla työntekijöitä ottamaan riskejä.
Koskaan ei enää ole niin rauhallista kuin tänään
Yritykset ja yhteiskunta ovat murroksessa. Maailma muuttuu nopeammin kuin koskaan, ja tulevaisuuden haasteet vaativat entistä enemmän kykyä sopeutua ja innovoida. Luovuutta tarvitaan, jotta voidaan kehittää uusia ratkaisuja uusiin ongelmiin, luoda kilpailuetua ja kasvua.
Luovuus ei ole vain uusien ideoiden keksimistä. Se on kykyä nähdä mahdollisuuksia ja hyödyntää niitä tavalla, joka edistää organisaation menestystä.
Auvinen toteaa: ”Yritystoiminnassa luovuus tarkoittaa uusien liiketoimintamallien ja työskentelytapojen etsimistä. Ne voivat muuttaa koko alan dynamiikkaa.” Luovuus ei ole vain harvojen erityistaito, vaan siitä tulee tehdä osa koko organisaation toimintaa. ”Konkreettisesti tämä edellyttää valmiutta investoida toimintaan, joka tukee luovuutta — esimerkiksi tarjoamalla resursseja, koulutusta ja luomalla avointa ilmapiiriä kokeiluille”.
Myös johto tarvitsee mandaatin luovuuden johtamiselle
Omistajien ja hallituksen täytyy myös haluta muutosta. Tämä on kulttuurinmuutos, joka vaatii rohkeutta ja uskallusta tehdä investointeja, jotka tukevat luovuuden kehitystä pitkällä aikavälillä.
Luovuus ei synny tyhjiössä, vaan se tarvitsee ympäristön, jossa se voi elää ja kasvaa. On tärkeää, että organisaatiossa on tilaa kokeiluille, epäonnistumiselle ilman pelkoa seuraamuksista ja avoimelle keskustelulle uusista ideoista. Johtajien tehtävä on mahdollistaa tämä: heidän on annettava työntekijöille vapaus ja aika keskittyä luovuuteen.
Johtamisessa luovuuden vahvistaminen tarkoittaa myös organisaation rakenteiden ja käytäntöjen tarkastelua.
Pelkkä tehokkuus ja lyhyen aikavälin tulokset eivät riitä. Täytyy olla valmius investoida rohkeisiin kokeiluihin ja pitkäjänteiseen kehitykseen. ”Luovuus ei ole pelkästään ideointia, vaan se on kyky nähdä mahdollisuuksia ja toteuttaa niitä”, Auvinen lisää. Tällöin organisaatio ei pelkästään kehitä uutta vaan pystyy myös sopeutumaan nopeasti muuttuviin olosuhteisiin.
Rekrytoinnin rooli luovuuden vahvistamisessa
Kulttuurinmuutos on mahdollista vain, kun hallitus rekrytoi johtajia, jotka ymmärtävät luovuuden merkityksen ja ovat valmiita integroimaan sen osaksi organisaation toimintakulttuuria.
Toimitusjohtajalla on erityinen rooli tässä prosessissa, sillä hänellä on valta ja vastuu rakentaa organisaatio, jossa luovuus voi kukoistaa.
Omistajien, hallituksen ja toimitusjohtajan on nähtävä luovuus yhteisenä vastuuna ja mahdollisuutena, joka kulkee läpi koko organisaation.
”Rekrytointi ei ole enää pelkästään osaamisen mittaamista, vaan on osattava tunnistaa myös luovia kykyjä”, Auvinen toteaa. Rekrytoinnissa ei keskitytä vain perinteisiin vaatimuksiin vaan etsitään henkilöitä, jotka voivat sopeutua muuttuviin tilanteisiin ja tuoda luovia ratkaisuja. Rekrytoinnin rooli on varmistaa, että organisaatiossa on oikeat henkilöt, jotka tukevat luovuutta ja organisaation kehittymistä.
Kun ylimmän johdon sitoutuminen luovuuteen on varmistettu, tämä ajattelutapa leviää koko organisaatioon. Rekrytointi alemmilla tasoilla tukee tätä prosessia, sillä se auttaa löytämään työntekijöitä, jotka tuovat uusia ideoita ja näkökulmia ja vievät organisaatiota eteenpäin.
Luovuuden mittaaminen on yksi suurimmista haasteista johtamisessa
Perinteinen liiketoimintalogiikka nojaa helposti konkreettisiin tuloksiin ja numeerisiin mittareihin, mutta luovuus voi tuntua vaikeasti mitattavalta. Auvinen kuitenkin huomauttaa, että vaikka luovuutta ei voida mitata suoraan perinteisillä mittareilla, sen vaikutuksia voi arvioida. ”Luovuuden vaikutusta liiketoimintaan on mahdollista arvioida, vaikka perinteiset mittarit eivät suoraan sitä mittaisikaan.”
Esimerkiksi innovaatioiden määrä, uusien liiketoimintamallien syntyminen ja työntekijöiden sitoutumisen parantuminen voivat olla merkkejä siitä, että organisaatiossa vallitsee luova ilmapiiri.
Erilaiset luovuuden mittarit voivat auttaa yrityksiä ymmärtämään, kuinka hyvin he hyödyntävät luovuutta liiketoiminnan menestyksessä.
Miten sinä toimitusjohtaja voit kehittää omaa luovuuttasi johtamisessa?
Toimitusjohtaja voi kehittää omaa luovuuttaan johtamisessa keskittymällä olemaan avoin uusille ideoille, tukemalla kokeilukulttuuria ja rohkaisemalla työntekijöitään ottamaan riskejä. Tämä muutos on monelle suuri ja on tärkeää, että johtajat tunnistavat ensin itse omat esteensä ja pyrkivät jatkuvasti kehittämään itseään.
Auvisen neuvo johtajille: ”Sinun tulisi olla valmis myös epäonnistumaan ja hyväksymään sekä myöntämään oma osaamattomuutesi ja tietämättömyytesi tulevaisuudesta ja ymmärtää myös, että virheet voivat johtaa parhaisiin innovaatioihin.” Tällainen ajattelutapa ja yhdessä mietityt ratkaisut uusiin tilanteisiin auttavat luomaan organisaatiossa ilmapiirin, jossa uusien ideoiden kokeilu on rohkaistua ja luovuus voi kukoistaa.
Minkä muutoksen sinä aiot nyt tehdä omassa johtamisessasi?
