Viime viikolla sosiaalisessa mediassa silmiini osui keskustelu siitä, että Suomessa pitäisi olla toimija, joka tuo kotiin mitä tahansa samalla tavalla kuin Wolt toimittaa ruuat kotiin asiakkaiden suosikkiravintoloista. Espanjassa tähän löytyy esim. Glovo, joka toimittaa kotiin käytännössä, mitä vaan asiakkaan pyynnöstä.

Kun luin tuota postausta ja sen alta löytyvää keskustelua, niin totesin itsekseni, että Suomessa on neljä selkeää asiaa, jotka jarruttavat palvelujen digitalisoitumista ja etenkin verkkokauppaa. Seuraavassa tarkastelen jokaista näistä lyhyesti:

Asukastiheys

Suomessa asuu n. 5,5 miljoonaa ihmistä. Espanjassa pelkästään Suur-Madridin alueella asuu n. 5,9 miljoonaa ihmistä. Volyymit ovat yksi isoin tekijä, joka liittyy verkkokaupan ja kotiinkuljetuksen kannattavuuteen. On selvää, kun esim. kuusi miljoonaa ihmistä asuu suhteellisen pienellä alueella, ovat volyymit vallan eri, ajoreitit todella tiukkaan optimoituja ja toiminta varsin tehokasta.

Esim. Amazonin äpissä pystyn seuraamaan reaaliajassa missä oma tilaus menee ja kuinka monta ”pysähdystä” kuskilla vielä on. Asumme noin 15 kilometriä Madridin keskustasta länteen, jossa asukastiheys ei ole enää mitään verrattuna keskustaan. Silloin tällöin huvikseen katson, missä paketti menee, kun automaattinen ”paketti on kohta perillä” -ilmoitus napsahtaa puhelimeen. Äpistä näen suoraan, että kuski on ehkä muutaman sadan metrin päässä ja siltikin vielä hänellä on yhdeksän pysähdystä jäljellä ennen meitä. Tämä vain kertoo, että tilausvolyymit ovat todella isoja ja koko logistiikkaprosessi ja reitit ovat optimoitu erittäin hyvin.

Ilmasto

Mitä tulee esim. tuohon mainitsemaani Glovoon, niin Madridin keskustassa pääosin kuljetukset tapahtuvat polkupyörällä. Yksi lähetti pyörii koko päivän käytännössä kilometrin säteellä ja saa yhdestä tilauksesta n. 3€ palkkiota. Volyymit ovat kuitenkin niin isot, että siinä esim. opiskelija tekee ihan mukavan tienestin iltaisin, kun käy toimittamassa tilauksia muutaman tunnin kerrallaan.

Vaikka eteläisessä Suomessa pyöräily alkaakin olla mahdollista läpi vuoden, niin sanotaanko, että valtaosan ajasta hirveän mukavaa se ei ole, kun esim. viime maanantaina 11.toukokuuta räntää olisi satanut lärviin ihan etälaisintä Suomea myöten. Tästä johtuen moni ei edes harkitse lähetiksi ryhtymistä ja jos harkitsee, niin valitsee kulkupeliksi todennäköisesti mieluummin jonkun muun kuin pyörän, jolloin kulut ovat jo aivan eri.

Byrokratia

Palkkaamisesta täällä on myös tehty helppoa. Toki nurja puoli siinä on se, että irtisanominen myöskin on nopeaa. Mutta lähetin hommia kukaan ei varmasti ajatellut tehdä loppuelämäänsä, vaan onkin ne loistava lisätulonlähde sitä tarvitseville. Heti pandemian alussa esim. Amazon palkkasi täällä yli 1500 uutta lähettiä heidän ”Amazon Flex” -ohjelman kautta, joka mahdollistaa käytännössä kenelle tahansa liittyä mukaan ja ryhtyä jakamaan paketteja. Ole oma pomosi, suunnittele omat aikataulusi ja tienaa hyvin. Ne ovat kolme asiaa, jotka Amazon lupaa.

Suomessahan tästä asiasta nousi iso kohu, kun selvisi, että mm. Woltin lähetit toimivat ns. yrittäjinä. Ymmärrän asian negatiiviset puolet, mutta samalla näen, että on se käytännössä ainoa tapa tehdä tästä toiminnasta kannattavaa Suomessa ja mahdollistaa ko. palvelu. Kun katsoo Woltin taloudellisia lukuja, teki se neljän ensimmäisen tilikauden aikana yhteensä 20,7 miljoonan euron tappiot. Pelkästään vuonna 2018 syntyi 20 miljoonan liikevaihdolla tappiota 9,5 miljoonaa.

Rahat eivät kuitenkaan ole ihan hetkeen loppumassa, kun viime vuoden kesäkuussa sai lukea, että Wolt oli kerännyt 110 miljoonan euron rahoituspotin. Toki jollakin aikavälillä varmasti toiminnasta pitäisi saada myös kannattavaa ja onko se Suomessa edes mahdollista, niin siihen en osaa varmuudella ottaa kantaa, mutta vaikeaa se ainakin on. Tämä on varmasti yksi syy, miksi Wolt on laajentanut toimintansa erittäin aktiivisesti muihin maihin, joka suoraan myös selittää toiminnasta koituvat kovat tappiot.

Se myös mainittakoon, että jos tässä pandemiassa on voittajia, niin Wolt varmasti on yksi niistä. Olisikin varsin mielenkiintoista nähdä heidän tilauksien tai uusien asiakkaiden määrä pandemian ja karanteenin aikana ja verrata niitä ns. normaalitasoon.  

Korkeat kulut

Suomen korkea tulotaso, elinkustannukset ja verotus yhdistettynä asioihin, jotka edellä mainitsin ovat jo yhdessä sellainen soppa, että erittäin vaikeana näen verkkokaupan sekä erilaisten lähettipalveluiden nopean kehityksen ja kasvun Suomessa.

Käytännössä kaksi mahdollisuutta näen, miten se voisi tapahtua. Näistä ensimmäinen liittyy Amazonin mahdolliseen rantautumiseen Suomeen. Mikäli se tapahtuu, tulee se muokkaamaan isosti koko verkkokauppa- ja logistiikkakenttää. Amazonin mallihan perustuu siihen, että heillä on aina iso ja pitkälle automatisoitu oma varasto, josta löytyy valmiiksi miljoonia (kyllä, miljoonia) tuotteita, joilla on iso kysyntä sillä hetkellä. Lisäksi Amazonin alusta toimii myös ns. markkinapaikkana muille verkkokaupoille ja tuotteille.

Amazonin volyymit ovat niin valtavia, että se pystyy käytännössä sadella uudet säännöt logistiikkakenttään ja Prime -tilin (maksaa 36€ / vuosi) omaavat asiakkaat saavat suurimman osan tuotteista ilmaisella 24h:n sisään tapahtuvalla kotiinkuljetuksella. Palautukset onnistuvat myös sen enemmittä kyselyittä. Amazonin verkkokaupan tulosta Suomeen on huhuttu jo pitkään ja saa nähdä, koska se mahdollisesti tapahtuu. Viimeisin tieto oli, että tämän vuoden aikana.

Toinen, jolla asia pystyttäisiin ratkaista, on koko toimitusketjun automatisointi esim. droneja käyttäen. Silloin pystytään eliminoimaan käytännössä kaikki nuo neljä edellä mainittua asiaa. Toki varmasti byrokratia sekä ilmasto laittavat Suomessa omat haasteensa ja kapuloita rattaisiin ja ainakin sään takia tulisi päiviä, jolloin dronet pysyvät maassa. Kokeiluita on jo menossa ympäri maailmaa, joten kehitys ja teknologia eivät ole enää mikään ongelma. Myös koko Euroopan unionin kattavat drone-asetukset julkistettiin 11.6.2019 ja niitä ryhdytään pääsääntöisesti soveltamaan 1.7.2020 alkaen. Tämä on askel oikeaan suuntaan, koska samalla poistui pitkään jatkunut sääntelyn epävarmuus, joka on hidastanut alan investointeja.

Kirjoittanut,

Ota yhteyttä: teemu(at)inhuntworld.com

Kirjoittaja Teemu Ruuska tuli InHuntiin vuonna 2009 ja on siitä asti toiminut rekrytoinnin parissa. Teemu on asunut Madridissa, Espanjassa vuodesta 2014 ja vastaa tällä hetkellä InHuntin kansainvälisestä suorahakuverkostosta InHunt Worldistä. Viime vuodet Teemu on keskittynyt verkkoliiketoimintaan, digitalisaatioon ja digitaaliseen transformaatioon rekrytointi- ja suorahakualalla.