Kokemuksen mukaan on olemassa yksi asia, jonka puuttuminen takuuvarmasti estää haastattelun onnistumisen. Lisäksi on olemassa neljä kriittistä kysymystä, joihin kannattaa valmistautua etukäteen. Nämä huomiot koskevat sekä haastattelijaa että haastateltavaa.
Olen haastatellut ammatikseni liki 30 vuotta, ensin journalistina ja sitten headhunterina. Headhunterin työstä on tullut minulle kutsumusammatti, jossa pystyn hyödyntämään pitkää kokemustani toimittajana, päätoimittajana, toimitusjohtajana ja ammatticoachina.
Tapani haastatella on kehittynyt vuosi vuodelta sparraavammaksi. Haastatteluni muistuttavat jo aika paljon coaching-tilanteita, koska olen huomannut coachaavien kysymysten sopivan tosi hyvin työpaikkahaastatteluihin. Pyrinkin auttamaan sekä haastateltavia että haastattelijoita löytämään turvallisen olotilan, jossa on sijaa myös leikinlaskulle ja naurulle.
Palkitsevinta headunterin ammatissa on jatkuva oppimispolku, jota olen pyrkinyt rikastuttamaan monipuolisilla coaching-opinnoilla. Olen huomannut, että minulle on oikeastaan aivan sama, hunttaanko asiantuntijoita, keskijohtoa tai ylintä johtoa, kunhan onnistun saattamaan yhteen työpaikasta kiinnostuneet hakijat ja työnantajat sekä tuottamaan lisäarvoa kaikille, jotka ovat haussa mukana.
Onnistunut headhunttaus mielletään yleisesti sellaiseksi, jossa sopivin henkilö valitaan juuri hänelle sopivaan työpaikkaan. Näinhän me headhunterit lupaamme asiakkaillemme. Mutta lupaan minä aina muutakin. Lupaan muun muassa sen, että pidämme jokaisesta hakijasta hyvää huolta riippumatta siitä, tuleeko henkilö valituksi. Jokainen haastateltu ansaitsee sellaisen palautteen, jota hän voi hyödyntää myöhemmin jossain toisessa haussa.
Lupaan aina myös sen, että sparraan toimeksiantajaa, jolle teen haun. Joskus tämä on tarkoittanut sitä, että ennen kuin aloitamme suorahaun, keskustelemme kumppanuudesta ja siitä, mikä hunttauksen tuoma lisäarvo on. Vastuunsa tunteva huntteri ei ota toimeksiantoa pelkästään sellaisella toiveella, että ”etsikää meille hyvä myyntijohtaja ennen kesää”.
Ennen kuin me InHuntin huntterit aloittavat toimeksiannon, käymme asiakkaan kanssa tarkan profilointikeskustelun. Profiloinnissa on pitkä liuta hyödyllisiä kysymyksiä, mutta lopulta vain muutama oikeasti kriittinen kohta. Niistä tärkein on etsittävän henkilön persoona ja toimintatyyli. Lähes poikkeuksetta valinnan ratkaisee – ja pitääkin ratkaista – se, syntyykö haastateltavan ja haastattelijan välille aito yhteys. Tunne yhteydestä tarkoittaa, että haastattelussa mukana oleville muodostuu mielikuva ja välittyy tunne siitä, millaista työskentely yhdessä voisi olla. Tämä oivallus syntyy parhaiten psykologisesti turvallisessa tilassa. Itseasiassa haastattelu epäonnistuu melkein poikkeuksetta, jos osallistujat eivät koe tilannetta turvalliseksi ja luontevaksi.
Kun sparraan sekä haastattelijoita että haastateltavia, kannustan heitä valmistautumaan etukäteen erityisesti neljään kysymykseen, jotta he pääsisivät lähemmäs yhteistä narratiivia. Kokemukseni mukaan epämukavuus pakkaa lisääntymään sitä mukaa, kun suorahaussa lähestytään lopullista valintaa. Paineen kasvaessa fokus saattaa hävitä sekä haastattelijalta että hakijalta. Silloin kannattaa muistaa, miksi haastattelutilanteessa ollaan: työnantaja haluaa varmistaa, että hän löytää tehtävään ja työyhteisöön sopivimman henkilön, ja hakijan pyrkimyksenä on vakuuttaa, että hän on juuri se henkilö.
Neljä must-kysymystä
Haastatteluun kannattaa valmistautua etukäteen. Hyvä valmistautuminen luo edellytykset turvalliselle ja luottamukselliselle ilmapiirille. Mielestäni on neljä must-kysymystä, jotka haastattelijan kannattaa kysyä ja joihin haastateltavan on hyvä valmistautua. Jos nämä asiat pitää mielessä, on jo aika paljon voitettu – myös luottamuksen synnyttämiseksi.
Kerro itsestäsi?
- Haastattelijan näkökulmasta tärkeä kysymys. Työnantaja haluaa löytää henkilön, joka on persoonaltaan ja toimintatavaltaan sekä arvoiltaan mahdollisimman hyvä fitti työporukkaan. Osaamistausta on yleensä tarkistettu jo ennen finaalihaastatteluja.
- Haastateltavan on hyvä osata antaa kysymykseen etukäteen harjoittelemansa vastaus, sillä kysymys tulee eteen jossain muodossa jokaisessa hyvässä työpaikkahaastattelussa. Vastaus kannattaa pitää tiiviinä, mutta informatiivisena esimerkiksi seuraavalla tavalla: ”Olen viimeisen kymmenen vuoden aikana kehittänyt taitojani myyntijohdon tehtävissä. Kokemuksen karttuessa ja säännöllisen kouluttautumisen avulla olen pystynyt selvästi parantamaan sekä ihmisjohtamistani että liiketoimintaosaamistani. Suhtaudun työhöni intohimoisesti ja nautin myös siitä, että voin olla läsnä ja tukea tiimini jäseniä. Vapaa-ajallani… ”.
Miksi olet täällä?
- Haastattelija haluaa varmistua hakijan motivaatiosta ja siitä, onko hän kiinnostunut juuri tästä työpaikasta vai ennemminkin pääsemään pois vanhasta.
- Haastateltavan kannattaa kertoa, mikä nykyisessä tilanteessa on motivoivaa. Samalla voi kertoa halustaan kehittyä ammatillisesti ja löytää uusia haasteita. Lopuksi on hyvä miettiä vastaus siihen, miksi haluaa juuri tämän kyseisen työpaikan.
Kerro omin sanoin kokemustaustastasi?
- Haastattelijaa kiinnostaa usein hakijan urakaari yleisellä tasolla sekä se tapa, millä hakija ansioluetteloaan selittää. CV ei koskaan kerro kaikkea, joten haastattelija voi hyvinkin kysyä siitä, mitä CV ei kerro. Jos ansioluettelossa on aukkoja, niistä kannattaa kysyä ja muistaa, että aukkokohtiinkin voi saada kelpo vastauksen.
- Haastateltavan ei kannata olettaa, että työnantaja haluaisi haastattelussa käydä ansioluetteloa läpi yksityiskohtaisesti. Jos haastattelija ei esitä yksityiskohtaisia kysymyksiä, se on merkki siitä, ettei hän odota pitkää tai yksityiskohtaista vastausta. Nyrkkisääntö on, että hyvin juoksutettu, tiivis tarina työhistoriasta on parempi kuin yksityiskohtien selittäminen.
Mitä toisit mukanasi työyhteisöömme?
- Haastattelijan näkökulmasta on tärkeätä selvittää, mikä hakijan sosiaalinen, psykologinen ja ammatillinen lisäarvo voisi olla. Osaamisten lisäksi haastattelija haluaa päästä jyvälle siitä, kuinka hyvin henkilö sopisi työyhteisöön ja millaista hänen kanssaan olisi työskennellä.
- Haastateltavan kannattaa valmistautua vastauksiinsa etukäteen esimerkiksi miettimällä valmiiksi kolme persoonaan liittyvää ja kolme osaamiseen liittyvää vahvuuttaan. Kun vastaukset ovat harjoiteltuina takataskussa, niillä samoilla vastauksilla selviää myös vaikkapa hieman haastavammin muotoilluista kysymyksistä, kuten vaikkapa: ”Miksi meidän kannattaisi palkata juuri sinut?”.