Viime viikolla talouselämässä oli artikkeli, jossa tohtori Mervi Hasu Työterveyslaitokselta moitti suomalaisia yrityksiä siitä, että niiltä jäävät digitalisaation hyödyt poimimatta, koska toimintamallit uudistuvat teknologiaa hitaammin. Työelämä ei pysy digitalisaation tahdissa ja Hasun mukaan Suomi kulkee digitalisaation suhteen sumussa, jossa on liikaa sekä optimismia että pelkoja ja liian vähän innovatiivisia palveluita.
Olen asunut viimeisen vuoden Madridissa ja jos pitäisi verrata Suomea ja Espanjaa keskenään, moni ei varmaan laittaisi mielessään Espanjaa Suomea edelle teknologian hyödyntämisessä. Kuitenkin olen pannut merkille lukusia arkipäivän tilanteita, joissa teknologia on täällä jo mukana tekemässä arjesta hivenen sujuvampaa. On sitten kyse ruokakaupassa asioimisesta, pysäköintihalliin pysäköimisestä, kunnallisesta terveydenhuollosta tai lukuisista muista asioista, joissa hyödynnetään teknologiaa tavalla johon Suomessa en ole vielä törmännyt.
”Perinteistenkin organisaatioiden pitäisi löytää itsestään käänteentekijä, joka digitalisaatiota hyödyntämällä hämmentää pysähtyneitä toimialoja. Suomalaisilla on tähän mahtavat mahdollisuudet. Bisneksen uudistaminen vaatii kuitenkin luovaa irtaantumista vanhoista ideoista.”, toteaa Mervi Hasu Talouselämän artikkelissa.
Suomessa tapahtuu paljon hyvää ja start-up buumi ei osoita laantumisen merkkejä. Kuitenkin se iso muutos pitäisi lähteä juuri noista perinteisistä ja isoista yrityksistä, jotta vaikutus olisi riittävän suuri. Suomen sijainti, oma kieli ja pieni markkina ovat ennen suojanneet meitä kilpailulta, mutta ei enää. Digitalisaation myötä ostaminen on osaksi siirtynyt verkkoon ja tutkitusti yli 50% siitä valuu ulkomaille.
Organisaatioiden on uudistuttava ja se onnistuu vain muokkaamalla asenteita ja hylkäämällä vanhat rakenteet ja businessmallit. Hyvin usein uudistuminen tarkoittaa myös henkilöstövaihdoksia. Tähän liittyy kuitenkin yksi erittäin iso ja merkittävä ongelma, jonka myös liikemies Harry ”Hjallis” Harkimo nosti jokin aika sitten esille: ”Valta kiinnostaa tietysti kaikkia. Mutta yhdessä asiassa soisi ihmislajin kehittyvän. Että osaisimme paremmin nähdä, milloin asiat ovat muuttuneet niin paljon, että mielipiteemme pitää muuttua tai itsemme astua syrjään, jos haluamme kohentaa yhteistä hyvää. Suuryritysten hallituksissa pyörii sama pieni piiri, joka nimittää toisiaan ristiin eri hallituksiin.”
Myös me suorahakuyritykset olemme syypäitä muutoksen hitauteen. Olemme usein mukana, kun keskisuuriin ja isoihin yrityksiin haetaan johtohenkilöitä. Meidän tehtävä on tuoda parhaat ja sopivimmat henkilöt asiakkaalle. Meidän vastuu on myös ymmärtää meneillä olevaa muutosta ja välillä jopa asiakasta paremmin tietää minkälaista henkilöä he tarvitsevat. Hyvin usein valitettavasti näin ei ole ja sama tapahtuu, kuin Hjalliksen esittämässä hallitusesimerkissä. Eli sama pieni piiri pyörii ja eri asiakkaat pääsevät valitsemaan samoista naamoista uudet yrityksien johtohenkilöt.
Kuten Harkimo toteaa yrityksien hallituksista, niin aivan sama pätee myös yrityksien johtoon ja myös meihin suorahakutoimijoihin: ”Ne tarvitsisivat paljon enemmän nuoria ihmisiä, joilla on innovatiivisuutta, jotka ymmärtävät digitalisaation seurauksia, uusia medioita ja trendejä.”
Kirjoittanut,
Teemu Ruuska
http://fi.linkedin.com/in/teemuruuska/ & http://teemuruuska.branded.me/
Kirjoittaja Teemu Ruuska tuli InHuntiin vuonna 2009 ja on siitä asti toiminut rekrytoinnin parissa. Tällä hetkellä Teemu toimii InHunt Groupin kehitysjohtajana sekä on Hunting Heads Spain S.L:n pääomistaja. Hunting Heads yksi maailman johtavista suorahakuketjuista johon InHunt Group liittyi vuonna 2013.
Seuraa InHuntia LinkedInissä: http://www.linkedin.com/company/inhunt-group-oy
Tykkää InHuntista Facebookissa: https://www.facebook.com/InhuntGroup
Seuraa InHuntia Twitterissä: https://twitter.com/InHuntGroup
Alkuperäiset artikkelit:
http://www.taloussanomat.fi/dna/2015/10/06/tyoelama-ei-pysy-digitalisaation-tahdissa/201512885/325?
