Viime viikolla talouselämässä oli artikkeli, jossa tohtori Mervi Hasu Työterveyslaitokselta moitti suomalaisia yrityksiä siitä, että niiltä jäävät digitalisaation hyödyt poimimatta, koska toimintamallit uudistuvat teknologiaa hitaammin. Työelämä ei pysy digitalisaation tahdissa ja Hasun mukaan Suomi kulkee digitalisaation suhteen sumussa, jossa on liikaa sekä optimismia että pelkoja ja liian vähän innovatiivisia palveluita.

Olen asunut viimeisen vuoden Madridissa ja jos pitäisi verrata Suomea ja Espanjaa keskenään, moni ei varmaan laittaisi mielessään Espanjaa Suomea edelle teknologian hyödyntämisessä. Kuitenkin olen pannut merkille lukusia arkipäivän tilanteita, joissa teknologia on täällä jo mukana tekemässä arjesta hivenen sujuvampaa. On sitten kyse ruokakaupassa asioimisesta, pysäköintihalliin pysäköimisestä, kunnallisesta terveydenhuollosta tai lukuisista muista asioista, joissa hyödynnetään teknologiaa tavalla johon Suomessa en ole vielä törmännyt.

”Perinteistenkin organisaatioiden pitäisi löytää itsestään käänteentekijä, joka digitalisaatiota hyödyntämällä hämmentää pysähtyneitä toimialoja. Suomalaisilla on tähän mahtavat mahdollisuudet. Bisneksen uudistaminen vaatii kuitenkin luovaa irtaantumista vanhoista ideoista.”, toteaa Mervi Hasu Talouselämän artikkelissa.

Suomessa tapahtuu paljon hyvää ja start-up buumi ei osoita laantumisen merkkejä. Kuitenkin se iso muutos pitäisi lähteä juuri noista perinteisistä ja isoista yrityksistä, jotta vaikutus olisi riittävän suuri. Suomen sijainti, oma kieli ja pieni markkina ovat ennen suojanneet meitä kilpailulta, mutta ei enää. Digitalisaation myötä ostaminen on osaksi siirtynyt verkkoon ja tutkitusti yli 50% siitä valuu ulkomaille.

Organisaatioiden on uudistuttava ja se onnistuu vain muokkaamalla asenteita ja hylkäämällä vanhat rakenteet ja businessmallit. Hyvin usein uudistuminen tarkoittaa myös henkilöstövaihdoksia.  Tähän liittyy kuitenkin yksi erittäin iso ja merkittävä ongelma, jonka myös liikemies Harry ”Hjallis” Harkimo nosti jokin aika sitten esille: ”Valta kiinnostaa tietysti kaikkia. Mutta yhdessä asiassa soisi ihmislajin kehittyvän. Että osaisimme paremmin nähdä, milloin asiat ovat muuttuneet niin paljon, että mielipiteemme pitää muuttua tai itsemme astua syrjään, jos haluamme kohentaa yhteistä hyvää. Suuryritysten hallituksissa pyörii sama pieni piiri, joka nimittää toisiaan ristiin eri hallituksiin.

Myös me suorahakuyritykset olemme syypäitä muutoksen hitauteen. Olemme usein mukana, kun keskisuuriin ja isoihin yrityksiin haetaan johtohenkilöitä. Meidän tehtävä on tuoda parhaat ja sopivimmat henkilöt asiakkaalle. Meidän vastuu on myös ymmärtää meneillä olevaa muutosta ja välillä jopa asiakasta paremmin tietää minkälaista henkilöä he tarvitsevat. Hyvin usein valitettavasti näin ei ole ja sama tapahtuu, kuin Hjalliksen esittämässä hallitusesimerkissä. Eli sama pieni piiri pyörii ja eri asiakkaat pääsevät valitsemaan samoista naamoista uudet yrityksien johtohenkilöt.

Kuten Harkimo toteaa yrityksien hallituksista, niin aivan sama pätee myös yrityksien johtoon ja myös meihin suorahakutoimijoihin: ”Ne tarvitsisivat paljon enemmän nuoria ihmisiä, joilla on innovatiivisuutta, jotka ymmärtävät digitalisaation seurauksia, uusia medioita ja trendejä.”

Kirjoittanut,

Teemu Ruuska

http://fi.linkedin.com/in/teemuruuska/ & http://teemuruuska.branded.me/

Kirjoittaja Teemu Ruuska tuli InHuntiin vuonna 2009 ja on siitä asti toiminut rekrytoinnin parissa. Tällä hetkellä Teemu toimii InHunt Groupin kehitysjohtajana sekä on Hunting Heads Spain S.L:n pääomistaja. Hunting Heads yksi maailman johtavista suorahakuketjuista johon InHunt Group liittyi vuonna 2013.

Seuraa InHuntia LinkedInissä: http://www.linkedin.com/company/inhunt-group-oy

Tykkää InHuntista Facebookissa: https://www.facebook.com/InhuntGroup

Seuraa InHuntia Twitterissä: https://twitter.com/InHuntGroup

Alkuperäiset artikkelit:

http://www.taloussanomat.fi/dna/2015/10/06/tyoelama-ei-pysy-digitalisaation-tahdissa/201512885/325?

http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/113116-hjallis-harkimolta-tayslaidallinen-yhdessa-asiassa-soisi-ihmislajin-kehittyvan

The Comments
  • Hyviä ajatuksia Teemu. Hallituksissa todellakin pyörii sama porukka, vaikka juuri nyt siellä tarvittaisiin erityisesti digitalisaation vaikutuksia ymmärtäviä, nuorempia ja naisia. Ja heitä on saatavilla, esim. meillä Boardiossa (www.boardio.com) on 1000 näistä hommista kiinnostunutta.

    Digitalisaatio muuten iskee myös headhuntereihin, mutta toisaalta tarjoaa myös uusia mahdollisuuksia esim Pk-yrityksissä jos tarjolla on edullisia sähköisiä palveluita. Miten InHunt on tähän muutokseen varautunut?

      • Kiitos Teemu vastauksesta.

        Tuossa kirjoituksessa perustelet hyvin, miksi yritysten kannattaa jatkossakin käyttää headhuntereita. Mutta ei tuosta käy ilmi, miten ala tai InHunt aikoo proaktiivisesti hyödyntää teknologian tarjoamia mahdollisuuksia (eli jotain enemmän kuin LinkedInin tai Googlen käyttöä). Ja tällä tavalla pystyä kannattavasti palvelemaan yrityksiä, joilla ei ole varaa perinteisiin headhunter palveluihin.

        Veikkaan, että tässäkin käy niin, että toimialan mullistava peluri tulee alan ulkopuolelta.

        • En ehkä ymmärrä täysin mitä haet, mutta emme varsinaisesti keskity niihin toimijoihin, joilla ei ole jatkossakaan varaa perinteisiin headhunter -palveluihin. Meillä on resurssit jatkuvasti täydessä käytössä ts. kädet täynnä hommia asiantuntijoiden, keski- ja ylimmän johdon suorahauissa. Keskitymme lähinnä siihen kuinka voimme palvella jatkossakin asiakkaitamme paremmin ja tähän liittyy merkittävällä uuden teknologian ja uusien sovelluksien hyödyntäminen, jotta pystymme tarjoamaan asiakkaillemme myös jatkossa parhaat ehdokkaat entistä nopeammalla aikataululla.

          On täysin varmaa, että tulevaisuudessa tulee jokin uusi sovellus etc. joka auttaa yhdistämään yritykset ja potentiaaliset työntekijät entistä paremmalla tavalla. Esim. suomalainen Pockethunt on mielenkiintoinen esimerkki. Emme kuitenkaan näe tätä uhkana vaan pelkästään tervetulleena asiana, jotta yritykset pystyvät löytämään parhaat tekijät helpommin myös alemmille tasoille.

          – Teemu

  • Hyviä huomioita. Olen kanssasi samaa mieltä siitä, että muutos lähtee asenteiden ja rakenteiden muuttamisesta.

    Monesti pelataan varman päälle eikä uskalleta ottaa askelta tuntemattomampaan suuntaan, vaikka siitä yritystoiminnassa pitkälti on kyse. Eikä teknologian tarjoamien mahdollisuuksien hyödyntämisen tarvitse olla hyppy tuntemattomaan – alkulämmittelyksi riittää, kun tutustuu vaikka niihin espanjalaisiin oman alan yrityksiin.

    Vai koetaanko koko digitalisaatio edelleen liian tuntemattomaksi kentäksi? Ei hahmoteta, mihin kaikkeen nykyinen teknologia taipuu tai mihin kaikkeen sitä voidaan omassa yrityksessä hyödyntää. Kypsät, joka puolelle levinneet tuotteet ovat niitä, joita uskalletaan ottaa käyttöön – ne ovat tarpeeksi selkeitä ymmärrettäväksi. Sitä vastoin todellinen toimintatapojen muutos, joka lähtee asiakaspalvelukokemuksen hahmottamisesta, vaatii vähintään halua kyseenalaistaa vanhat toiminnan rajoitteet ja kuunnella asiakkaan toiveita.

Add Your Comment

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *