Hyvänkin rekryointikampanjan voi helposti tuhota loppumetreillä ja näin käy valitettavan usein. Oletetaan, että yritys on tehnyt erittäin onnistuneen kampanjan, jossa on taitavasti hyödynnetty omia verkostoja, eri työpaikkamedioita ja sosiaalisen median eri kanavia. Näiden kanavien kautta on jokaisesta ohjattu kiinnostuneet yrityksen omille nettisivuille lukemaan vielä kerran sama ilmoitus ja jättämään hakemus. Tähän asti kaikki on mennyt hyvin ja rekrytiimi näkee analytiikkatyökalujen avulla, että työpaikkailmoitusta on tullut katsomaan useita satoja tai jopa tuhansia henkilöjä.

 

Suurimman osalla työnantajista ei ole minkäänlaista työnantajabrändiä ja näin ei heillä ole varaa tehdä hakemista yhtään sen vaikeampaa.

 

Kuitenkin hakemusten määrä on kaukana toivotusta ja tämä sama dilemma on vaivannut yritystä jo pitkään ja on mietitty päät puhki, mistä homma kiikastaa. Voisin aika isolla varmuudella esittää yhden syyn, joka usein on matalien hakijamäärien takana: pitkä ja uuvuttava hakulomake, jonka täyttäminen on ainoa tapa hakea työpaikkaa. Yleensä  tästä muistutetaan hakijaa vielä ystävällisellä ”Hyväksymme ainoastaan hakulomakkeen kautta jätetyt hakemukset” lauseella.

Ennen kuin menen edes asiaan syvemmälle, niin lähestytään asiaa aivan toisen esimerkin kautta. Kuvitellaan, että olet löytänyt loistavan verkkokaupan, jossa hinnat ja tuotteet ovat enemmän kuin kohdallaan. Tästä innostuneena olet jo ladannut ostoskorisi täyteen tuotteita ja hymyssä suin klikkaat ”kassalle” nappia ja olettamus on, että seuraavaksi syötät vain luottokorttitiedot, käytät PayPallia tai maksat verkkopankin kautta ja ostoprosessi on viety päätökseen sekunneissa.

Kuitenkin näin ei käy, vaan eteesi tulee seuraavat kysymykset, joihin on pakko vastata.

 

Kerro, miksi olet kiinnostunut asioimaan verkkokaupassamme?

Kerro 5 syytä, miksi olet valinnut juuri nämä tuotteet?

Mikä motivoi sinua ostamaan juuri nämä tuotteet?

Miten nämä tuotteet kuvastavat arvomaailmaasi?

Kerro miksi meidän pitäisi antaa sinun ostaa nämä tuotteet?

 

Verkkokauppa on siis onnistunut ensimmäisessä tavoitteessaan. He ovat onnistuneet saamaan ihmisen verkkokauppaansa, jonka lisäksi vielä tämä henkilö on valinnut useita tuotteita, jotka haluaisi ostaa. Loistavaa! Kuitenkin yritys näkee tässä samalla loistavan tilaisuuden kysyä vähän lisätietoja. Ongelmana vain, että kuinka monta ihmistä luulet jaksavan nähdä vaivaa ja vastata kysymyksiin, jotta saa ostettua tuotteet? Jos tuotteet ja hinnat ovat todella hyviä, varmasti osa. Toisaalta suurin osa jättää homman siihen, koska ajattelee saavansa näitä muualtakin.

Täysin saman toteamuksen moni hyvä hakija tekee avoimen työpaikan hakulomakkeen kohdalla ja toteaa, että on näitä paikkoja muitakin. Toinen mitä saattaa usein käydä, että hakijalla ei juuri sillä hetkellä ole aikaa täyttää hakemusta ja ajattelee palaavansa myöhemmin. Kuitenkin jo tunteja myöhemmin paikka ei enää tunnukaan niin kiinnostavalta, että jaksaisi nähdä vaivan ja näin hän ei koskaan enää palaakaan yrityksen sivuille jättämään hakemusta.

Ja kyllä, en ole törmännyt onneksi verkkokauppamaailmassa tämänlaiseen ostoprosessiin, vaikka fakta on se, että verkkokaupatkin häviävät edelleen todella paljon rahaa siinä, että eivät ole optimoineet ostoprosessia tarpeeksi suoraviivaiseksi. Pyydetään luomaan tileja, täyttelemään turhan päiväsiä henkilötietolomakkeita ja näin valitettavan moni ei koskaan tule ostaneeksi tuotteita, koska ehtii liian monta kertaa jo miettiä tarvitseeko todella niitä kaikkia tai ylipäätänsä mitään. ”Rahat pois ja heti” pitäisi olla lähtökohta ja kaikki muu ylimääräinen tieto pitäisi pyytää vasta maksamisen jälkeen, mikäli niin halutaan.

Ja nyt tämä ihan sama asia rekrytointimaailmassa. Unohtakaa nuo turhanpäiväiset kysymykset hakulomakkeessa. Ottakaa hakemus, niin nopeasti kuin mahdollista, osoittakaa kiinnostusta hakijaa kohtaan ja sen jälkeen lähtekää selvittämään itse onko tämä henkilö teille se oikea. Jos haluatte hakemuksen vastaanottamisen jälkeen lähettää lisäkysymyksiä, niin ihan fine. Mutta jos teette sen ennen, niin hakemukset joita saatte, ovat niitä joiden on pakko löytää töitä ja keillä on aikaa hakea = eivät ole tällä hetkellä työelämässä mukana. Valitettavan usein nämä eivät ole niitä kiinnostavimpia, vaikka helmiäkin siellä on joukossa. Tässä esim. yksi: Lasse Penttinen. En kaveria tunne, mutta erittäin hyvä kirjoitus ”Elämäni paskin vuosi 2016”, joka ainakin herätti minussa positiivisia tuntemuksia hänen rehellisyydestä ja asenteesta työnhakua sekä työelämää kohtaan. Kannattaa lukea.

Jos vielä palataan näihin kilometrin mittaisiin hakulomakkeisiin, joita pahimmillaan saa täyttää kymmeniä minuutteja, niin saattaa niissä olla ihan kauniskin ajatus takana. Yleisesti halutaan jo valmiiksi mielenkiintoista lisätietoa ja eletään olettamuksessa, että hakija jaksaa nähdä vähän vaivaa, jos haluaa hakea paikkaa. Ei, ei ja ei!!! Hyvin harvassa on ne yritykset joilla on varaa ajatella näin. Suurimman osalla työnantajista ei ole minkäänlaista työnantajabrändiä ja näin ei heillä ole varaa tehdä hakemista yhtään sen vaikeampaa.

Suosittelen siis kaikille yrityksille, että nyt viimein vuonna 2017 luovutaan hakulomakkeiden käytöstä ja ihannetapauksessa korvataan ne ”Apply with LinkedIn” -napilla. Koska kaikkea voi ja pitää optimoida ja niin myös rekrytointia. Yrityksen toteuttaessa rekrytointikampanjan, jossa ilmoitus julkaistaan eri kanavissa ja näistä kanavista on ohjaus yrityksen sivuille, jossa voi hakemuksen jättää. Tulisi yrityksen olla kiinnostunut ainakin siitä luvusta, että kuinka monta hakemusta jätetään per sata henkilöä, jotka ovat käyneet lukemassa ilmoituksen yrityksen sivuilla. Korvatkaa se hakemuslomake tuolla LinkedIn -napilla ja tulette olemaan ihmeissänne. Tai poistakaa ainakin ne turhat kysymykset siitä hakulomakkeesta!

Itse henkilökohtaisesti olen vain ja ainoastaan kiinnostunut hyvistä hakijoista. Minun ei tarvitse kysyä, miksi joku henkilö hakee kyseistä paikkaa, vaan lähtökohtaisesti se riittää, että hän ylipäätänsä hakee. Syyt siihen osaan kyllä ihan itsekin selvittää, varsinkin jos henkilö näyttää kiinnostavalta avoinna olevaa tehtävää ajatellen. Ja aina kun lähden selvittämään, niin samalla myyn tehtävää sekä yritystä hänelle ja luon näin yrityksestä mahdollisimman kiinnostavaa kuvaa. Oli sitten kyseessä henkilö, joka loppuen lopuksi on kiinnostava avoinna olevaan rooliin tai ei. Positiivinen hakijakokemus on asia johon pitäisi myös aina tähdätä ja sillä, että ollaan hakijoista aidosti kiinnostuneita, on yksi avain siihen.

 

Kirjoittanut,

Teemu Ruuska

http://fi.linkedin.com/in/teemuruuska/

Kirjoittaja Teemu Ruuska tuli InHuntiin vuonna 2009 ja on siitä asti toiminut rekrytoinnin parissa. Tällä hetkellä Teemu toimii InHunt Groupin digijohtajana sekä on InHuntin Espanjan toimintojen maajohtaja. Viime vuodet Teemu on keskittynyt digitalisaatioon ja ennen kaikkea digitaaliseen tranformaatioon rekrytointi- ja suorahakualalla.

The Comments
  • Kuten muuallakin on mainittu, jokaisen lomakerekrytoijan kannattaisi kokeilla itse sitä lomaketta. Usein siinä jopa lukee, että lomakkeen täyttäminen vie 20-30 minuuttia, todellisuudessa vähintään tunnin, helposti enemmänkin.

    Eräällä yrityksellä on mielestäni hyvä tyyli, tyhjä lomake on tulostettavissa pdf-muodossa, jolloin voit rauhassa tutustua kysymyksiin ja muotoilla vastauksesi muuallakin kuin kolme sanaa kerrallaan näyttävässä laatikossa, joita hyppää yllätyksenä eteesi, kun klikkailet sivuja yksi kerrallaan eteenpäin. Näin voit myös paremmin miettiä miten sen asiasi muotoilet fiksusti sillä max. 300 (tai 2000) merkin viestillä.

    Lisäksi ohjeet työhakijalle jaksavat toistaa virheettömyyden merkitystä, mikä sinänsä toki on oikein, mutta kun esimerkiksi itse työpaikkailmoituksessa niitä virheitä on monta, tulee mietittyä onko kyseessä yritys, jonka perehdyttäjät ja pomot noudattavat käytäntöä ”tee niin kuin sanon, ei niin kuin minä teen” muussakin toiminnassaan.

    Kiitos kaikille yrityksille, joiden lomakkeet ovat selkeitä, ja joissa osataan myös hyödyntää niitä pyydettyjä liitteitä, eikä laiteta kirjoittamaan kaikkea toiseen kertaan.

  • Todella hyviä ajatuksia – ei voi kun toivoa, että edes jokunen työnantaja näistä innostuu!
    Kilometrien pituiset lomakkeet ovat tätä päivää ja ilmeisesti niitä kuitenkin täytetään innokkaasti koska usein saa kuulla, että ”tähän paikkaan tuli 145 hakemusta”. Joskus tuntuu, että hakijoita halutaan nimenomaan karsia tekemällä hakulomakkeesta erityisen hiostava, ärsyttävä ja hankala täyttää. Kaikki samat asiat näkyvät toki CV:stä ja LinkedIN-profiilista, mutta rekrytointikonsultit neuvovat täyttämään ruudukot hyvin, koska rekrytoija lukee vain ja ainoastaan oman firman itse laatiman lomakkeen ja siihen mahdollisesti pyydetyt liitteet..
    Ärsyttävimpiin ja hankalimpiin lomakkeisiin on jopa pitänyt liittää kopiot työ- ja opiskelutodistuksista pdf-muodossa.
    Sitten hakemus uppoaa lopulta siihen kuuluisaan mustaan aukkoon, sen kohtalosta ei kuule koskaan mitään. Aina voi toki perään soittaa, mutta on helppo arvata minkälaisen palautteen siitä saa… Ai minkälaisen? Tämän tyylisen: Olemme jo valinneet henkilön tähän tehtävään. Jos onni on myötä, yritys kiittää hakemuksesta.
    Työnhakijoita on liikaa, tulee mieleen. Ainakin meitä akateemisia, asiantuntija-uraa jo jonkin aikaa tehneitä.

  • Ehdottoman hyvä kirjoitus. Hain erästä työpaikkaa heidän hakulomakkeen kautta. Lopuksi kysyttiin, että haluatko liittää CV:n. Ajattelin, että mitä sillä CV:llä enää tekee, kun kaikki CV:n asiat on jo täytetty tuohon hakulomakkeeseen. En liittänyt CV:tä. Hakulomakkeen ohjelma oli niin onneton, että CV:n liittämättä jättäminen ei antanut jatkaa prosessia loppuunasti, vaan hävitti kaikki täyttämäni tiedot. Päätin, että jos firma on hyväksynyt tällaisen ohjelman heidän rekrytointivälineeksi, niin silloin moni muukin asia voi ko. yrityksessä olla juosten kustu, enkä enää hakenut uudelleen.

    Toinen juttu, joka rekrytoinnissa pitäsi miettiä on suosittelijoiden kysyminen. Jos keskimäärin tulee esim. 50 hakemusta, niin se tarkoittaa sitä, että hakijan on keskimäärin haettava 50 kertaa työpaikkaa, jotta yhden työpaikan saa. Kun kirjoittaa 50 hakemukseen samat suosittelijat, niin ainakin toivoo, että niille ei joka kerta soiteta, vaan soitetaan vasta viimeisessä vaiheessa kun pelissä on enää pari potentiaalista vaihtoehtoa. Suosittelijoitakin voisi siis kysellä vasta haastatteluissa, eikä hakemuksissa.
    Kolmas asia joissa työnhakijan/rekrytoijan kannattaa olla varovainen on nuo psykologiset testit. Sain nykyisen työpaikkani loppupelissä psykologisten testien perusteella, jotka teki rekrytoinnin ammattifirma. Vastasin kysymyksiin sillä ajatuksella, että mitä tuon tehtävän henkilön olisi hyvä vastata. Minusta tuli todellinen kultapoika, pelkkää vihreää. Jos olisin vastannut rehellisesti, niin mahdollisesti joku muu hakija olisi saanut tämän työpaikan. Sanoin vuotta jälkeenpäin tuolle rekrytoinnin ammattilaiselle, että oletko ihan varma, että olen oikeasti noin hyvä, mitä tuo teidän testi näyttää. Hän vakuutti, että ei niitä testejä voi hämätä. No, kyllä taatusti voi.

  • Voin ottaa vielä yhden esimerkin tuosta psykologisesta kokeesta. Kysyttiin: Kun tulet autolla kotiin ja sinulla on paljon tavaroita, niin yritätkö kantaa kaikki tavarat kerralla, vaikka niitä saattaisi pudota, vai käytkö autolla niin monta kertaa, että saat tavarat kannettua huolellisesti kotiin. Päättelin, että tässä kysytään oikeasti: Jos sinulle on annettu paljon työtehtäviä, niin yritätkö epätoivoisesti hoitaa kaikki yhdellä kertaa, vaikka et siinä onnistuisi, vai hoidatko asia järjestelmällisesti yksi asia kerrallaan loppuun.

    Vastasin tietenkin, että käyn autolla monta kertaa. Todellisuudessa kannan kaiken minkä vaan jotenkin käsiini saan ja osan vielä hampaissa ja välillä naapuri löytää aamulla pudoneitä tavaroitani, kuten hanskoja pihalta. Tuo konsulttiyritys teetti myöhemmin firman kaikille toimihenkilöille saman psykologisen testin ja kas kummaa minun jälkeeni toiseksi suurin yrityksen kultakimpale oli henkilö, joka on todellisuudessa on pahimman luokan työilmapiirin pilaaja ja toisista seläntakana pahaa puhuva. Arvatenkin hän siis oli minun jälkeeni toisiksi eniten testissä valehdellut.

  • Olen itse hakenut monta tehtävää joitakin vuosia sitten. Ärsyttävintä että pyydettiin lähettämään sekä CV ja täyttämään hakemuslomake vaikka näihin tuli aivan samat tiedot, turhaa ajan käyttöä. Siinä meni myös mahdollisuus erottautua joukosta lähettämällä vain oma CV. Yrityksissä ei voinut ottaa yhteyttä millään muulla tavoin kuin täyttämällä se hakemus mikä on ymmärettävää mutta kun taas hakijan osalta se olisi osa erottatautumista esimerkiksi että voi viitata johonkin puhelinkeskusteluun josta selviää tärkeitä asioita ja yritys pääsee myös mainostamaan itsensä.
    Tuntui että olit vain hakemusjonossa paikalla 42 pystymättä erottautumaan muista hakijoista.

    Mahtavaa että olette tuonnut tuon näkökulman esiin.

    Itselläni on töitä tällä hetkellä ja en tarvinnut kuin soittaa ja sopia haastattelu ja lähettää CV, niin asia oli selvä.

    Menestystä ja hyviä rekrytointeja

Add Your Comment

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.