Suomessa on vallalla mielikuva, että työura on erilainen julkisella ja yksityisellä sektorilla. Mistä tämä johtuu? Oppilaitokset eivät painota tai korosta nuorille asiaa eli onko kyseessä historian luoma painolasti?
Kahden puolen väkeä
Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2021 yksityisellä puolella työskenteli yli 1,9 miljoonaa suomalaista. Julkinen sektori työllistää noin 623 000 suomalaista, joista valtio 148 000 ja kunnat 475 000. Tuntematon työnantajasektori oli noin 18 000 työntekijällä.
Toki on huomioitava, että yhä lisääntyvä julkisten tehtäväalueiden yhtiöittäminen vie paljon työllisiä tilastollisesti yksityisen sektorin lukuun.
Yksityisen sektorin tehtäviin lasketaan myös niin sanotun kolmannen sektorin suuri määrä työllisiä. Kolmas sektori koostuu yksityisen ja julkisen sektorin väliin jäävästä yhteiskunnallisesta alueesta, jonka toimijoita ovat muun muassa yhdistykset, osuuskunnat, säätiöt, kirkot, järjestöt, yhdistykset ja erilaiset hyvinvointiorganisaatiot.
Tarve molemminpuoliselle osaamiselle ja ymmärrykselle
Karkeasti arvioituna ainakin neljännes työtehtävistä edellyttää suoraan julkisen sektorin toimintaympäristön hyvää tuntemusta ja kokemusta, todennäköisesti paljon enemmänkin. Julkisen sektorin ymmärrykselle ja osaamiselle on tarvetta myös yrityksissä, joissa tarjotaan palveluja ja tuotteita valtiolle ja kunnille. Samalla tavalla myös julkisella puolella tulee olla hyvä ymmärrys yritysten toimintamahdollisuuksista ja niiden tukemisesta yhteiskunnan toimimiseksi.
Miksi rekrytoinneissa halutaan usein etsiä osaamista vain omalta sektorilta?
Ehkäpä osasyy siilomaiseen ajatteluun tulee ennakkoluuloista ja stereotypioista. Julkisella sektorilla saatetaan ajatella, että yksityisen puolen työntekijä tekee kaiken vain voittomarginaali ja ostava asiakas mielessään eikä ymmärrä julkisen sektorin roolia esimerkiksi palveluiden ja turvallisuuden tuottajana sekä koulutuksen antajana. Toisaalta yksityisellä sektorilla voidaan ajatella, että työntekijä julkisella puolella ei ymmärrä myynnin, asiakkuuden, liike- ja yritystoiminnan toimintaympäristöä. Näin voi osin olla, riippuen tehtävistä ja osaamistaustasta, mutta osaaminen ja kyky kehittyä kussakin tehtävässä tulisi aina arvioida mahdollisimman laajasti sekä avarakatseisesti. Julkisella sektorilla arvostetaan usein enemmän tutkintoja ja aikaisempaa taustaa, kun taas yksityisellä puolella näyttöjä ja tuloksia. Yhtä tärkeää molemmille tulisi kuitenkin olla laaja-alainen osaaminen ja kokemus sekä kyky kehittyä ja kehittää. Vai mitä mieltä olet?
Rajat rikki
Mielestäni olisimme yhteiskuntana ja elinkeinoelämässä vahvempia, mikäli osaisimme hyödyntää molempia sektoreita ja kannustaisimme ihmisiä hankkimaan enemmän osaamista ja kokemusta molemmilta puolilta. Tällä rikottaisiin keinotekoisia rajoja ja stereotypioita sekä lisättäisiin myös omaa ja organisaation ymmärrystä.
Mitä jos katsottaisiin ja perehdyttäisiin kunnolla mitä osaamista olisi saatavissa puolin ja toisin ilman sektorirajoja, ja mitä osaamista tarvitsemme ja voimme hyödyntää yrityksessämme tai organisaatiossamme? Tämä molemmilta puolilta hankittu laaja-alainen kokemus toisi paljon lisäarvoa muun muassa johtamiseen, verkostoihin, toimintaympäristöjen ymmärtämiseen sekä toiminnan kehittämiseen.
Rikotaan siis rajoja!
Blogiartikkelin kirjoittaja:
Janne Ilomäki
Team Leader, Senior Headhunter, InHunt Group
