Tein yli 30 vuotta töitä Puolustusvoimissa ennen siirtymistä headhunteriksi reilut puolitoista vuotta sitten. Minulla oli mahdollisuus työskennellä erinomaisissa asiantuntijaorganisaatioissa yli 25 vuoden ajan vaihtelevissa, laaja-alaisissa ja varsin mielenkiintoisissa tehtävissä, joilla tuettiin strategisen tason johtamista. Sain kokemusta myös kansainvälisestä yhteistyöstä asuessani viisi vuotta ulkomailla. Eri organisaatioiden johtamistehtävät tutustuttivat myös rekrytointiin monista eri näkökulmista. Onnistunut rekrytointi tukee organisaation menestystä: oikeat ihmiset oikeissa tehtävissä luovat perustan tulokselle, tehokkuudelle ja työssä viihtymiselle.
Erityisesti ulkomaan tehtävissäni vuorovaikutus eri kieli- ja kulttuuritaustaisten henkilöiden kanssa herätti kiinnostuksen nonverbaaliseen viestintään, eli miten myös kehonkielellä viestimme toisillemme sanomatta sanaakaan. Kieli- ja kulttuuritaustoista riippumatta joidenkin kanssa juttu luistaa heti, joidenkin kanssa jää etäinen tunne ja yhteistyö saattaa tuntua nihkeältä pidempäänkin.
Näitä kokemuksia on mielenkiintoista peilata myös nykyiseen työhöni. Suorahakutoiminnassa ja rekrytoinnissa yleensäkin henkilökohtaiset, niin kutsutut face-to-face-haastattelut ovat tärkeässä asemassa pohdittaessa henkilökemioiden sopivuutta puolin ja toisin sekä arvioitaessa hakijan kokonaissopivuutta avoinna olevaan tehtävään. Hakijat saattavat kokea haastattelutilanteet jännittävinä ja jopa stressaavina. Joskus niihin voidaan suhtautua myös hällä väliä -tyylillä tai hieman ylimielisellä asenteella. Kaikissa näissä tilanteissa hakijan oikea ja aito persoonallisuus jää piiloon ja voi johtaa vääriin päätelmiin siitä.
Hakijoiden keskeisenä tavoitteena on luonnollisestikin onnistua haastattelussa parhaalla mahdollisella tavalla. Uusiin tehtäviin haluavat ovatkin lähes poikkeuksetta keskittyneet ennen kaikkea oman asiaosaamisensa esilletuontiin haastattelutilanteissa. Mutta kuinka paljon muistamme kiinnittää huomiota kehonkielen merkitykseen? Miten positiivisuus ja innostus näkyvät olemuksestamme? Entä olemmeko pukeutuneet tilanteeseen sopivalla tavalla ja tulleet paikalle ajoissa – tai, etähaastattelun olleessa kyseessä, onko kameran korkeus ja valaistus suunnattuina itselle edullisesti?
Myös ne ovat osa kokonaisvaikutelmaa, halusimme tai emme.
Miksi kehonkieli on tärkeä?
Asiantuntijoiden mukaan sanaton viestintämme muodostaa yli puolet siitä kokonaisuudesta, minkä välitämme vastaanottajalle kohtaamisessa. Varsinaisen sanallisen viestinnän osuus tästä kokonaisuudesta on vain seitsemän prosenttia. Kokonaisviestintään liittyy toki myös käyttämämme äänensävy. Tämän asian sisäistäminen on avain myös onnistuneeseen haastatteluun.
Antamamme ensivaikutelma on erityisen tärkeä. Siksi sanonta siitä, että ensivaikutelman voi tehdä vain kerran, on oikeaan osuva.
Tutkimusten mukaan teemme ensivaikutelman noin seitsemän ensimmäisen sekunnin aikana tavatessamme uusia henkilöitä. Tänä aikana on mahdollisuus välittää vastaanottajalle oikea, tai huonossa tapauksessa täysin väärä, viesti itsestämme.
Asenteemme vaikuttaa vääjäämättömästi ilmaisemaamme kehonkieleen. Mikäli suhtaudumme tapaamiseen avoimesti, luottavaisesti ja ystävällisesti, on todennäköistä, että viestimme kehollamme myös vastaavasti.
Kokeneet rekrytoijat ovat harjaantuneita tulkitsemaan henkilöiden välittämää viestiä myös kehonkielen suhteen. He myös erottavat mm. jännityksen mukanaan tuomat maneerit ja eleet. Nämä taidot antavat mahdollisuuden myös lisäkysymysten esittämiseen ja parantavat haastattelun tuottaman tuloksen arviointia. Jännittäminen on luonnollista, eikä se saa mitätöidä henkilön muita avuja.
Mutta mitä asioita hakijoiden itse tulisi ottaa huomioon? Ohessa muutamia perusvinkkejä parempaan sanattomaan viestintään haastattelutilanteissa.
Vinkit haastattelutilanteisiin
Hyvä ensivaikutelma
Astu reippaasti sisään huoneeseen, se on osa antamaasi hyvää ensivaikutelmaa.
Kohtaaminen
Hymyile, katso suoraan henkilöä silmiin ja kättele normaalin napakalla kädenpuristuksella. Mikäli käteltäviä henkilöitä on useita, keskity siihen, että kättelet kaikki henkilöt samalla tavoin.
Istu ryhdikkäästi
Ryhdikäs asento viestii siitä, että olet tarkkaavainen ja osoitat tarvittavaa kiinnostusta tilaisuuteen. Jos haluat osoittaa erityistä kiinnostusta käsiteltävään asiaan, nojaudu hieman eteenpäin.
Ylläpidä katsekontaktia
Katso puhujaa luontevasti kasvoihin, mutta vältä tuijottamista tai katseen harhailua.
Ylläpidä kasvojen levollinen ilme
Liiallinen totisuus tai jatkuva hymyily tai hekottelu eivät varmaankaan välitä oikea kuvaa sinusta. Huumori ei toki ole kiellettyä, mutta haastattelu ei ole stand up- tai muistotilaisuus.
Nyökkää luontevasti ollessasi yhtä mieltä haastattelijan kanssa. Näin ylläpidät keskusteluyhteyttä ilman, että keskeytät haastattelijaa. Älä muutoinkaan keskeytä muiden puhetta, vaan viesti luontevasti, kun olet asiasta eri mieltä tai haluat täydentää sitä.
Vältä käsien ristimistä rinnalle
Kädet puuskassa” -asento antaa sulkeutuneen tai jopa aggressiivisen vaikutelman.
Vältä jatkuvaa liikehtimistä
Jatkuva levottomuus antaa epäedullisen vaikutelman. Laita kädet tarvittaessa syliisi. Jalkojen pitäminen tukevasti lattiassa auttaa myös hyvän ryhdin ylläpitämiseen.
Älä kosketa kasvoihisi tai hiuksiisi
Erityisesti kasvojen koskettelu viestii hermostuneisuudesta ja vie huomion pois itse asiasta. Nenän tai silmien hierominen ei kuulu haastatteluun.
Pysy rauhallisena
Mikäli tunnet hermostuvasi haastattelun aikana, ota tilanne haltuun rauhallisella hengityksellä. Rauhallinen hengitys auttaa tasaamaan tunteet ja keskittymään uudelleen.
Harjoittele
Kuten kaikessa muussakin, harjoittelu auttaa aina.
Menestystä haastatteluihin!
Muita blogejamme
Lisäluettavaa:
