Strategiaa arvioidaan tavoitteiden, valintojen ja mittareiden kautta. Yksi tärkeä kysymys jää kuitenkin helposti kysymättä: miltä strategia tuntuu? Hyvä strategia synnyttää organisaatioon emotionaalista energiaa, joka saa ihmiset puhumaan, ajattelemaan ja toimimaan. Joskus siihen kuuluu myös pieni pelko.
Hyvän strategian tunnistaa joskus ennen ensimmäistäkään mittaria.
Hyvä strategia herättää tunteita ja tuottaa positiivista energiaa. Joku innostuu heti. Joku alkaa kysellä lisää. Yksi miettii jo ääneen, mitä tämä tarkoittaa oman työn kannalta. Toinen epäilee, onnistummeko todella. Kolmatta ehkä vähän hirvittääkin.
- Syntyy positiivista hyrinää.
Ajatukset jatkavat matkaansa käytäväpuheisiin ja lounaalle. Ihmiset alkavat tehdä strategiasta omia tulkintojaan, haastaa sitä ja keksiä mahdollisuuksia, joita strategiatyötä tehnyt ryhmä ei ehkä itse tullut edes ajatelleeksi. Näin stragia on alkanut juurtua.
Strategian pitäisi synnyttää hyrinää
Strategiasta puhutaan usein hyvin rationaalisella kielellä. Analysoidaan toimintaympäristöä, tehdään valintoja, asetetaan tavoitteita, määritellään mittareita ja rakennetaan organisaatiolle toimeenpanosuunnitelmia.
Organisaatiot eivät kuitenkaan toteuta strategioita. Ihmiset toteuttavat. Ihmisten muutosvoimaa ohjaavat myös tunteet. Strategia voi onnistua tai tuhoutua tunteiden voimalla.
Strategian professori Quy Huy on tutkinut tunteiden merkitystä suurissa strategisissa muutoksissa. Hänen tutkimuksensa mukaan organisaation emotionaalinen kyvykkyys vaikuttaa muutoksen toteutumiseen. Tunteet ovat yhteydessä siihen, kuinka vastaanottavaisia ihmiset ovat muutokselle, kuinka he mobilisoituvat toimimaan ja kuinka organisaatio kykenee oppimaan uutta.
- Strategian toteuttamiseen tarvitaan siis tunnetta ja energiaa.
Suomalainen strategiatutkija Leena Masalin on puolestaan tutkinut emotionaalisen energian merkitystä strategian toteuttamisessa. Hänen tutkimuksissaan strategiaa tarkastellaan sosiaalisena prosessina, jossa ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa syntyvä emotionaalinen energia antaa voimaa strategian toteuttamiseen.
Tämä ajatus tekee strategiasta paljon enemmän elävän kuin pelkän johdon määrittelemän suunnan. Strategia saa voimansa keskusteluissa, kohtaamisissa ja yhteisissä tulkinnoissa. Parhaimmillaan se saa ihmiset ajattelemaan: tuohon tavoitteeseen minäkin haluan päästä ja tuon rakentamisessa haluan olla mukana.
Hyvä strategia saa vähän pelottaa
Onko hyvän strategian sitten oltava myönteinen? Minusta kyllä.
Myönteinen strategia rakentaa uskoa siihen, että valittu tulevaisuus on tavoittelemisen arvoinen ja että meillä on mahdollisuus päästä sinne.
Samalla todellinen strategia sisältää valintoja. Jos jotakin päätetään tehdä enemmän, jotakin muuta tehdään yleensä vähemmän. Jostakin voidaan joutua luopumaan kokonaan. Uusi suunta vaatii uudenlaista osaamista, toimintatapojen muuttamista ja joskus myös sen tunnustamista, etteivät eilisen menestysreseptit enää riitä huomiseen.
Riittävän kunnianhimoiseen tavoitteeseen ei useinkaan ole valmista reittiä. Matkalla tarvitaan kokeiluja, oppimista ja rohkeutta. Strategian kiinnostavuus ja usein myös innostavuus syntyvät siitä, ettei kaikkeen ole valmiita kaavoja. Tulevaisuus ei ole täysin hallinnassamme. Strategian johtoajatuksen seuraaminen voi tarkoittaa eri tilanteissa erilaisia toimintamalleja.
Innostus ja pieni pelko mahtuvat hyvin samaan strategiaan. Molemmat kertovat siitä, että olemme astumassa johonkin uuteen ja tavoittelemisen arvoiseen.
Pahinta on, jos strategia ei tunnu miltään
Strategiatyössä kysytään tavallisesti, onko strategia selkeä. Onko se riittävän konkreettinen? Onko tavoitteilla mittarit? Ymmärtävätkö ihmiset oman roolinsa?
Näiden rinnalle kannattaa nostaa yksi kysymys lisää:
- Miltä strategiamme tuntuu?
Tunteet tuovat organisaatiossa oleville ihmisille voimaa toteuttaa strategiaa.
Innostus kertoo mahdollisuudesta. Uteliaisuus siitä, että jokin uusi on avautumassa. Ylpeys siitä, että tulevaisuus tuntuu omalta. Pieni pelko voi kertoa siitä, että olemme todella astumassa tutun ulkopuolelle. Kaikki nämä kuuluvat hyvään strategiaan. Huolestuttavampi tunne on välinpitämättömyys.
Jos strategia ei synnytä kysymyksiä, vastaväitteitä, uusia ajatuksia, innostusta eikä edes huolta, kannattaa miettiä, saako se aikaan riittävästi liikettä. Hyvän strategian ei tarvitse saada kaikkia taputtamaan. Mutta sen pitäisi saada kaikki liikkeelle.
Parhaimmillaan liike alkaa jo ennen kuin strategia on ehditty kääntää ensimmäiseksikään toimenpiteeksi. Organisaatiossa alkaa kuulua pieni myönteinen hyrinä. Se ennakoi hyviä tuloksia.
Lähteet:
Huy, Quy Nguyen: Emotional Capability, Emotional Intelligence, and Radical Change. Academy of Management Review.
Masalin, Leena: Emotional energy is a source of strength for implementing strategy. Aalto University School of Business.
Hanna Kallio työskentelee strategisena neuvonantajana ja osakkaana InCrestissä, InHunt Groupin strategisen johtamisen yksikössä. Hänen osaamisensa yhdistää yrityskasvun johtamisen kokemuksen organisaatiopsykologiaan, viestintään ja ihmisten käyttäytymisen ymmärtämiseen. Hanna on käytännönläheinen ja laaja-alainen ylimmän johdon ja johtoryhmien mentori. Hänen kanssaan syntyy mainioita strategioita ja selkeitä karttoja niiden toteuttamiseen.
Ota yhteyttä: hanna.kallio@inhunt.fi | 050 376 1285
