InHunt Groupin omistama kansainvälinen suorahakuverkosto, InHunt World, toimii jo yli 40 maassa. Tässä viisiosaisessa blogisarjassa annamme vinkit siihen, miten kansainvälistyä ja mitä asioita tulisi ottaa huomioon. Sarjan ensimmäisessä osassa käsitellään niitä asioita, mitä yrityksen olisi hyvä käydä läpi ennen kuin edes lähtee miettimään kansainvälisille markkinoille laajentumista.
Kun yritys lähtee miettimään kansainvälistymistä, olisi alkajaisiksi aina pieni “reality check” paikallaan. Ensinnäkin on varsin tärkeää vastata kysymyksiin, onko tarpeeksi resursseja tai löytyykö yrityksestä aidosti sellaista osaamista, jota kansainvälistymiseen tarvitaan? Onko sellaisia henkilöitä yrityksen palkkalistoilla, jotka ovat toimineet ko. markkinassa tai aidosti ymmärtävät, mitä menestymiseen kansainvälisillä markkinoilla vaaditaan? Se kun eroaa hyvinkin paljon kotimarkkinassa toimimisesta.
Monet yritykset niin Suomessa kuin ihan missä tahansa muussakin Euroopan maassa törmäävät usein asiaan, jota kutsun sanalla kotimarkkinasyndrooma. Tällä tarkoitan sitä, että esim. startupit sokaistuvat menestyksestä, jonka he nopeasti saavuttavat kotimarkkinassaan. Esimerkkinä vaikka suomalainen softatalo, joka onnistuu saamaan suhteellisen nopealla tahdilla isoja suomalaisia yrityksiä asiakkaaseen ja sitä myötä mahdollisesti myös julkisuutta ja näkyvyyttä paikallisessa mediassa. Iso syy tälle on kotimaisuus ja se, että softa, käyttöönotto, tekninen tuki, asiakaspalvelu, jne. löytyvät kaikki helposti läheltä ja suomen kielellä. Itse softa ei sen sijaan ole kovinkaan kummoinen tai pidä sisällään varsinaisesti mitään uusia ominaisuuksia ja monilta osin se häviääkin vertailuissa isoille kv-toimijoille. Se on kuitenkin erittäin toimiva, helppokäyttöinen ja kotimainen, joka tekee helpohkoksi uusien asiakkuuksien hankkimisen varsinkin sen jälkeen, kun muutamat kaikille tutut suomalaiset firmat ollaan saatu referensseiksi nettisivuille ja myyntipresentaatioon ja mainintoja mediassakin alkaa olla jo mukavasti.
Tämä kaikki voidaan unohtaa siinä vaiheessa, kun rantaudutaan uuteen markkinaan johonkin toiseen maahan. Silloin ihan oikeasti pitää olla itselleen rehellinen ja tehdä taustatyö mahdollisimman hyvin. Selvittää mitä on vastassa ja mitkä ovat ihan oikeat mahdollisuudet menestyä. Tästä kirjoitetaan enemmän ensi viikolla.
Asia mikä myös varsin usein näkyy ja tulee esille, on perustajien ja johdon tietynlainen ylimielisyys, joka sitten näkyy ikävällä tavalla, kun pyritään rantautumaan uuteen markkinaan. Varhainen menestys, maininnat mediassa ja pääomasijoittajien kiinnostus saavat helposti yrityksen perustajat ja sen johdon sokaistumaan ja irtaantumaan todellisuudesta. Tämä näkyy usein käytännössä kaikissa kohdissa, joita tässä blogisarjassa tullaan käsittelemään. Näitä kohtia ovat tämän ensimmäisen kirjoituksen lisäksi markkinatutkimus, go-to-market plan, rekrytointi ja viimeisenä seuranta ja kärsivällisyys. Startupin perustajat ja johto, jotka ovat usein yksi ja sama asia, kuvittelevat itsestään ja yrityksestään välillä aivan liikoja ja näin ajautuvat samoihin ongelmiin kerta toisensa jälkeen.
Tämän blogisarjan yksi tarkoitus onkin avata näitä liian usein havaittavia ongelmakohtia, jotta ainakin osa yrityksistä pystyisi välttämään ne. Ensi viikolla sitten käsitellään markkinatutkimusta mm. konkreettisen mallin ja esimerkkien avulla.
